Ilona-ope tahtoo olla sirkuseläin (osa 1)

No jo on kun oppilaatkin kommentoivat, että päivittäisit ope jo, ihan tylsä katella aina sitä samaa päivitystä etummaisena. Blogin päivittäminen on nyt taas ollut ihan viimeisenä hyvin pitkällä listalla, johon liittyy niin työ-, elämä- kuin cosplayjututkin, joita tässä kevään aikana on pitänyt ja pitää hoitaa. Mutta koska noista jutuista kahden yhdistelmä tarjosi oivan aiheen superpikaiseen päivittämiseen niin on aika rikkoa blogihiljaisuus!

Jännä juttu taas, miten joitain asioita tulee pyöriteltyä mielessä lyhyellä aikavälillä usein. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun kirjoittelin cosplaysta ja sen julkisuudesta, tai siitä miten cosplayaajia tuijotellaan kuin sirkuseläimiä. Taisin vielä tuolloin väittää, että minulla esim ei ole tarvetta heittää tätä harrastusta heti kaikkien silmille ja että pidän mieluusti cosplayn ja muun elämän erillään. 

Hah, kuinka huonosti tunnenkaan itseäni. Heti kun mahdollisuus päästä kertomaan cosplaysta ihan mihin hyvänsä tai edes summittainen tekosyy esiintyä erikoisissa vaatteissa ilmenee, jupisen jotain vastahankaista ja kaivaudun pukukomerooni oikeasti tosi mielelläni.

Pari päivää viikkoa (juu niin tämäkin päivitys piti siis kirjoittaa ikuisuus sitten) osana lukuviikkoa töissä kirjaimellisesti seinäntakana sijaitseva kirjasto järjesti kirjalliset naamiaiset, eli tikkaripalkinnon avulla houkuteltiin oppilaita pukeutumaan yhtenä päivänä kirja- tai sarjakuvahahmoiksi. Vähemmän yllättävästi heti ensimmäisen mainoksen nähtyäni iski minulle kauheat cosplayhimotukset ja viikonloppu ennen tuota päivää päätin ottaa haasteen vastaan ja viimeistellä (eli siis oikeasti tehdä alusta loppuun asti, mutta koetin huijata itseäni) jo pidemmän aikaa listallani olleen Cersei Lannisterin puvun. 

"No mitäpä luulet et saatko jälki-istuntoa jos käytät kännykkää kesken oppitunnin?"

Toki puku varsinaisesti on kirjasarjan telkkarisarjatulkinnasta, mutta roudailin omaa kopiotani Valtaistuinpelistä mukanani koko työpäivän, että pääsin todistamaan hahmon olevan oikeasti kyllä kirjoistakin. 

 

Puku itsessään on hyvin cerseimäinen, vaikka esiintyykin lähinnä ensimmäisen kauden yhdessä jaksossa, hämärästi valaistussa huoneessa (ja vielä huonolaatuisena ladatussa jaksossa eli pikselisillä refekuvilla). Periaatteessa ihan simppeli homma ja vielä simppelimpää olisi ollut jos olisin ensinnäkin osannut laskea kankaankulutuksen kerralla oikein ja jos opettelisin lopultakin oikeasti tuon saumurin salat, nyt kun meni suurin osa ajasta sen kanssa taistellessa. (Kizzy senkin kakkapää mikset ole enää samassa kaupungissa lähitukenani ,___,)

Pienet jutut oli taas parasta, eli kaulakoru, vyö ja sormus saivat paljon rakkautta osakseen. Lannistereiden leijona tehty fimo air -massasta.

Maalailtu jellona, wonderflexista (voi kyllä, sitä on vieläkin) tehty vyö ja vielä ompelemattomat kultaiset koristeet.

Ja sormus, joka ei tullut valmiiksi kun yöllä muistin, että hassusta vaatteesta huolimatta piti myös pitää oikeasti oppitunteja eikä vaan valvoa koko yötä.

Peruukki on taas ghettoratkaisulla kaksi samanlaista peruukkia päällekäin (Tai siis toinen silleen niskassa, kuten tein aikoinaan Hibarin kanssa, saa lisäpituutta ja paksuutta ilman, että tarttee tuhota yhtään peruukkia). Jatkokäyttöä varten meinasin kyllä jaksaa muokata peruukit ihan yhteen ja tuunata hiukset otsalta nätimmin. Kiva tukka oli kuitenkin näinkin ja herätti yleistä hämmennystä töistä. 

Minua kiehtoo ihan kauheasti ajatus kuvauttaa cosplaypukuja ihan niille sopimattomissa paikoissa, ja siihen koulun käytävä lokerikkoineen soveltui oikein hyvin.

Ja tietysti Cersei ottaisi itsestään selfien. Hihat olivat loistopaikat kuljetella avaimia ja kännykkää koko päivän.

Tai kaksi. Meikit ja piilolinssit ens kerralla vielä kuntoon, nyt piti opettaakin (ja juoda kahvia) enka jaksanu istua aamua meikkailemassa tai etsiä vihreitä silmiäni.

Tämä on osa 1 tietysti siksi, että ensi viikolla on Halloweenin lisäksi Se Toinen Kansallinen Cosplay Päivä eli vappu ja taisin erehtyä lupaamaan (taas näennäisen vastahankaisesti) oppilaille, että pukeudun jotenkin erikoisesti vappuaattona. (Oikeasti taisin luvata pukeutua erikoisesti koko viikon eli kokonaiset kolme päivää, mutta jospa ne oppilaat ois unohtaneet sen lupauksen eivätkä lukisi tätä päivitystä kovin tarkkaan...). Eli ensi viikolla sitten varmaan osa 2, miltä vappucosplay tuntui. Puku on vielä valittavana, mutta todellakaan mitään uutta en tällä kertaa saa tehdä. 

Yksi vähän edustavampi kuva tuli myös!

Tiivistetysti tän hetken cosplayfiilikset muuten: WCS, iik, WCS, iiiik! Eli yritän kulkea täysin laput silmilläni enkä anna itselleni lupaa enää yhteenkää pieneen kivaan sivuprojektiin, jollainen tämä Cerseikin oli. 

Toukokuussa olisi luvassa kaksinkin kappalein coneja, kun pyörin töissä sekä Cosvisionissa että Mimiconissa, mutta kumpaankin olisi vakaana aikomuksena päätyä vanhojen pukujen kanssa. Okei yhden päivän ehkä annan itselleni lupaa luoda jotain uutta, mutta muuten kaikki energia ja into menee noihin ihaniin wcs-pukuihin :3 Jos et ole vielä kurkannut mitä ne on, niin klikedi klik tuonne facebookin puolelle! 

Cersei pääsee siis ainakin varmasti conipuvuksikin ja tuo Junkokin löysi itselleen uudet kengät, joten eiköhän ne ainakin lähde Turkua valloittamaan. Tai Mikkeliä. Mutta muutama muu puku pitää vielä kaivaa pukuarkistosta ja toivoa, että ne eivät ole kovasti kutistuneet.

Ilona

Summary: The library right next to the school I work in had a Dress up as a book character -day a few weeks ago. So I finished my Cersei Lannister cosplay from the Game of Thrones and wore it for the whole day. It has felt so boring to wear normal clothes now... :D