Hupsistakeikkaa, miten tämä aika näin nopeasti hyppeleekään. Jos viime kirjoituksessa toivon kesäkuun tulevan nopeasti, ottaisin nyt kyllä mieluusti pari viikkoa lisää itseni ja Desuconin väliin, kaikki asiat on niin pahasti levällään ja vaiheessa ja tekemättä. Tähän liitettynä tieto siitä että kahden seuraavan viikon aikana pitäisi pitää ja korjata tusinan verran kokeita, jolloin töitten jälkeinen aikakin on melko kiireistä, niin paniikin ainekset alkaa olemaan aika hyvin koossa.
Jos toissakertaisesta kirjoituksesta jäi sellainen kuva, että sulkien värjääminen on mukavaa ja helppoa puuhaa, niin korjaanpa moisen väärinkäsityksen heti. Alan pikkuhiljaa ymmärtämään miksi niin monet tutoriaalit kehottavat ihan suosiolla hankkimaan sulat oikean värisinä, vaikka siinä menisikin hivenen enemmän rahaa. Revin täällä hiuksiani enkä ole siis edes aloittanut varsinaista siipien kokoamisoperaatiota, joka tulee varmasti olemaan yhtä tuskien taivalta.
Kotikemisti-Ilona testasi myös iloksenne ihan oikeasti ajatuksen kanssa, että paljonko sitä sitruunahappoa kannattaa heittää seokseen. Seuraava resepti toimii aika hyvin (pienemmillä sulilla ja höyhenillä):
Sankollinen niin lämmintä vettä kuin hanasta tulee (jättäkää kuitenkin vähintään se 5 senttiä tyhjää siihen sangon yläpäähän, muuten sattuu värikäs ja märkä vahinko pitkin lattiaa kun lisäätte sulkia) Lisätään suolaa semmoiset 300 grammaa ja liotellaan. Sitten sekoitetaan (Erillisessä astiassa on helpompi) Dylonin tekstiiliväriä puolikas paketillinen ja lisätään seokseen. Hulautetaan joukkoon vielä 50 grammaa sitruunahappoa (hox hox, se kuohuu. Elekee lisätkö kaikkea kerralla. Tai parkettilattian päällä) Ja sitten sulat sinne muhimaan.
Itse olen jättänyt sulat yötä myöten lilluamaan, tarvitteassa pistänyt vaan päälle jonkin painon niin että kaikki varmasti pysyy veden alla. Sitten kuivamaan sanomalehtien päälle. Sulat päästävät pikkuisen väriä, joten vesisateeseen tämmöisten sulkien kanssa en suosittelisi menemään, toisaalta jos kärsivällisyyttä riittäisi tolkuttomasti enemmän kuin minulla, voisi sulat välillä huuhdella ja sitten värjätä uudestaan niin kauan että väri on sopiva. Värjäysseos ei ole muuten kertakäyttökamaa, lisäilin yön yli seisoneeseen mustaan nesteeseen pikkuisen lämmintä vettä ja tujauksen sitruunahappoa, ja eikun uudet sulat sinne vaan.
On varmaan jostain planeettojen asennoista ja kuun kiertoradasta kiinni, miten hyvin väri tarttuu, kun jotkut sulat värjäytyvät helposti, toisia saa pariin otteeseen uittaa pitkiäkin aikoja (Veikatkaapa vaan kumpiako tapauksia minulla näyttää suurin osa olevan?) Planeettojen asentojen lisäksi veikkaan, että värjäytymiseen vaikuttaa sulan kunto ja sulan edellisen omistajan laatu, siinä missä hanhen pienemmät sulat tuntuvat nappaavan värin vähintään toisella liottamisella kiitettävästi, isot joutsenen sulat pysyvät harmaina vielä kolmannenkin kerran jälkeen. Otin siis suosiolla spraypurkin kauniiseen käteen ja maalasin isoimmat sulat mustalla spraylla. Lopputuloksesta tuli paljon kauniimpi kuin osasin kuvitella, sitruunahappokylvyt on ilmeisesti tehneet sulista huomattavasti vastaanottavaisempia myös spraymaaleille. Toki spraymaali tekee sulista semmoisia tönkköjä, mutta sitähän ne on ihan aluperinkin, höyhenet vaan on pehmeän höttöisiä.
Summa summarum, valkoisten sulkien värjääminen pikimustiksi on työlästä ja mitä isompia sulkia, sitä heikommin väri niihin tarttuu. Värillisistä sulista saa varmasti kauniita sitruunahapposeoksella, mustaan se ei ihan tunnu riittävän. Joten tänään äidin autotalli saa vieraakseen pari sataa sulkaa ja minut spraypullon kanssa.
Kangaskauppaseikkailuni tuotti tulosta, uusi rakkauteni on kyllä Puijonkadun Savon Palat, josta löytyi sekä sopivaa sifonkia Romylle, että nyt täydellistä punaista sametti-tyylistä kangasta Ultyyn. Kuvittelin ostaneeni kangasta reilusti liikaa (Quina-vahingosta viisastuneena), mutta tuota taisi kuitenkin tulla juuri eikä melkein oikea määrä. Hinnat on Savon Palassa vähän suolaisemmat kuin Eurokankaassa, mutta kankaat nyt on kalliita aina, ei se 5 euroa lisää metrihinnassa tunnu niin pahalta kun ei kymmeniä metriä aio ostaa. Cosplay on kyllä niin materialistinen harrastus, että paikallisen liikkeen suosimisella voisi vähän edes tyynnyttää omaatuntoaan. Ultyn mekon kanssa liikkuminen tulee varmasti olemaan vähän haasteellista, että ei ihan kamalasti tulisi vilauteltua paikkoja, mutta cosplayn suola ja sokerihan on epämukavat ja epäkäytännölliset asut.
Esitys valoineen ja musiikkeineen pitäisi olla viimeistään viikon päästä tiptoplähetyskunnossa. Esityksen perusidea on ollut aika selvä alusta saakka, puku siipineen rajoittaa aika tehokkaasti nopean liikuskelun lavalla, joten... No enpä paljastakaan enempää, jääpi jotain katsottavaakin teille lukijoille. En tiedä olenko nyt kuunnellut omia ohjeitani siitä, että esityksen pitäisi aueta myös peliä tuntemattomille, mutta noh, sen näkee sitten.
Menkäähän nauttimaan ihanan aurinkoisesta kesäpäivästä. Lisää pukuahdistuskirjoittelua luvassa varmaan jo huomenna.
Ilona
ps. hippuisen cosplayjuttuja sivuaa myös uusin leluni, fisheye-linssi kameraani. Sormet jo syyhyää päästä taas kuvaamaan pahaa-aavistamattomia pukuilijoita.
Tervepä terve, tässä kirjoittelee Cilla, vanhin Sisaruksiksi kutsutusta katraasta, jotka pyörittävät yhteistuumin ääninäyttelemiseen liittyvää blogia.
ReplyDeleteOlen siskojeni kanssa lueskellut blogiasi viime aikoina silloin tällöin kun vain on ollut aikaa - blogisi tarjoaa hauskoja kirjoituksia joita on ollut hauska lukea :D Cosplay on lähellä meidänkin sydämiämme, mutta kädentaidot ovat vielä niin alkeelliset ettemme juuri ehdi cossaamaan tapahtumissa - aikaa edes välttävien pukujen tekemiseen ei kerta kaikkiaan ole talven opiskelujen kiireessä. On kuitenkin ihana lukea muiden cosplayprojekteista ja nähdä kuvia puolivalmiista tuotoksista.
Postauksistasi on muuten pistänyt silmääni yksi piirre, jonka haluaisin tarkistaa: satutko työskentelemään pedagogisella alalla? Opiskelen tällä hetkellä itse luokanopettajaksi ja kirjoituksistasi löytyy niin paljon tuttua koulutyöhön liittyviä juttuja että on ihan pakko kysyä :>
Olet epäilemättä tulossa Desuconiin ensi kuussa? Olen itse siellä kahden sisareni kanssa pitämässä sunnuntaina luentoa ääninäyttelemisestä, ja olemme myös järjestämässä toisen kunniavieraan, Momoi Harukon, paneelit tapahtumaan. Olisi hurjan mukava tavata naamatusten ja vaihtaa ajatuksia pedagogiikasta, cosplaysta ja paljon muustakin! Toivottavasti törmäillään Lahdessa :)
~C
Uuu, blogini pisin kommentti, jee!
ReplyDeleteEn ole sitä tainnut ihan suoraan ja kiertelemättä sanoakaan, mutta kyllä, valmistuin aineenopettajaksi joulukuussa ja nyt olen tämän vuoden loppuun asti töissä yläkoulussa kuopiossa. Historiaa, uskontoa ja yhteiskuntaoppia, lapsukaisten lempiaineita. Enemmän kyllä tulee viitattua täällä blogissa töihin kuin töissä blogiin tai cosplayhin, vaikka välillä niinkin päin :D
Ja ehdottomasti saapi tulla morjestamaan Desussa! Ääninäyttelystä olisi kyllä huippua kuulla enemmänkin, pitää koittaa keritä teitäkin käydä kuuntelemassa. Itseasiassa pitäisikin alkaa miettimään minne kaikkiin ohjelmiin sitä onkaan kerkiämässä... Uusiin immeisiin on aina mukava tutustua, ja sunnuntaina en tietääkseni karkota kaikkia isoilla siivillä monen metrin päähän itsestäni :D
Ja bloginne sai juuri uuden lukija, heti kun näkyy Tikun ja Takun pelastuspartiota, olen myyty <3___3
Todella mukavaa tavata toiseen pedagogiikan alalla työskentelevään - olen itse opettajaperheestä ja tunnen opettajia pilvin pimein, mutta animangapiireissä heihin törmää harvemmin :D Et asukaan kauhean kaukana, itse opiskelen tällä hetkellä Kajaanin opettajankoulutusyksikössä, fuksivuosi juuri päättymässä.
ReplyDeleteKoitetaan ihmeessä törmätä Desussa - katsotaan miten kiire on lauantaina et ehtiikö silloin etsimään sinua siipinesi. Meidän sunnuntailuentoa saa tulla seuraamaan jos vain pääsee - siskoni Nita ja Myy juontavat lisäksi ainakin ensimmäisen Momoin ohjelmista, itse varmaan kyörään eturivissä. Desun sivuilta löytyy kyllä ohjelmakartta avuksi aikataulujen suunnittelemiseen. Desuillaan kuukauden päästä :D
Voin ilmoittaa, että se juttu Tikun ja Takun Pelastuspartiosta oli minun kirjoittamani :) Yritän jatkuvasti ängetä animaatioita töihinkin oppilaiden iloksi/kauhuksi. Aiheita blogikirjoituksiksi saa aina ehdottaa jos on mielessä!
~C
Oi, Savon Palat on hieno paikka, vaikka tosiaankin tyyriimpi kuin Eurokangas. Eurokankaassa on monesti ärsyttänyt kyseisen kaupan tapa muuttaa kangastarjontaa vähän väliä ympäri vuoden. Joskus kun on löytynyt juuri sopivaa kangasta cossia varten niin jos silloin on erehtynyt ajattelemaan, että sitä löytyy ensikin kerralla kun Kuopioon iskeytyy niin silloin sitä ei ehkä löydy lainkaan. :"D Muistan joskus turvautuneeni Savon Paloihin kun on kriisi iskenyt.
ReplyDeleteTunnustaudun blogiasi stalkkaavaksi olioksi, sillä kun näin blogisi ensimmäisen kerran niin se tarjosi hassusti paljon ahaa-elämyksiä. ^^" Esimerkiksi se, että cossasit sitä aivan loistavaa Edeaa vuosia sitten Nekoconissa. Tätä blogia tutkiskeltuani olen huomannut, että sinä olet se hieno ihminen, joka keksii cossata niitä FF-hahmoja, jotka eivät ole ensimmäisinä niillä hahmolistoilla, joista ihmiset valitsevat cossattavan hahmonsa. Spottasin sinut myös vahingossa Bakaconissa (pikaisella visiitillä kun piipahdin) prinsessa Romyna, mutta en tajunnut että se olisit ollut juuri sinä. X"D
Äää apua, tästä meinaa venyä sittenkin sellainen pitkä romaani, jota en meinannut kirjoittaa. Ei mutta, loistokasta! Toivon kovasti, että jatkat samaa rataa. On hienoa pohtia mitä seuraavaksi mahtaa tulla. ^^
Hattivatti:
ReplyDeleteEurokankaan kohdalla olen monesti törmännyt juuri siihen ongelmaan, että jos sieltä löytää sopivaa kangasta, niin se pitää ostaa heti ja sitä pitää ostaa riittävästi, sillä sitä ei taatusti seuraavalla kerralla enää ole.
Ja en nyt tiiä mitenkä hieno ihminen olen, mutta kun harvinaiset hahmot ja FF on sydäntä lähellä, niin tämmöistä jälkeä siitä tulee. Ja tismalleen samalla radalla mennään jatkossakin :D