Stressitöntä edistymistä

Ihanaa elää hetki ilman cosplayn aiheuttamia deadlineja! Beatrix meni lepäilemään laatikkoon, keräilen jonkin aikaa uutta innostusta Bean pukua kohtaan ja keskityn sillä aikaa kaikkeen ihanaan pieneen puuhailtavaan, mitä muut puvut tarjoaa. Kuvaspämmäystä! Tätä luvassa varmasti paljon lisää, näperrysvimma on nimittäin iskenyt.

Olen taas ihan koukussa. Pitkästä aikaa rupesin pelaamaan jalkaa parannellessa ja tämäkinhän on siis vaan taustatutkimusta pukua varten. Miksi sillä Franilla pitää olla niin pienet pöksyt jalassa...

Ei voi olla näin vaikeeta saada peruukin oikeaa sävyä tallentumaan kuviin! Oikeasti tämä ei siis ole joulunpunainen, vaan taittuu reippaasti violettiin suuntaan. Mizuho on siis edistynyt jo peruukin hankinnan verran :)

Kerrankin isommassa ruokakaupassa käydessä pitää sivistää itseään. Oikeasti piti ostaa vain Anime, mutta perhana JapanPop selvästi tietää minkä FF osan mainitseminen kannessa pakottaa miut ostamaan lehden, jossa ei ollut juuri mitään muuta kiinnostavaa lukemista (ja kuollut Squallkin on jo melko vanha juttu)

 

Queen Mab on edistynyt mukavaisesti, pienten näpertelyosien osalta ainakin. Nyt jos vielä saisi jotain isompaakin tehtyä...

Otsakorua (jonka kyllä purin ja tein uudestaan, kun en ollut tyytyväinen. Softiksesta tulee koristeet olkapäihin.

Lattiamaton uusi elämä, käsivarsisuojat valmistumassa.

Tukkakaaos. Kuituja löytyy kaikkialta.

Välivaihe. Kuulemma tuo mieleen Sofi Oksasen.

Rinoan tukka valmistumassa. Oudosti ommelluista kuitunauhoista kärsineestä ebaylöydöstä kuoriutui oikein hyvä tukka, kun sitä ohenteli rankalla kädellä ja lisäsi raitoja. Kummasti sitä kuvittelee, että ruskea raita näkyisi mustassa tukassa, mutta hunajan vaalealla lisällä nuo raidat vasta oikeasti pomppasivat näkyviksi.

Yksi ihastus saapui postin kautta vielä tällä viikolla. Ihan sentään täällä esiteltyyn ihanuuteen en sortunut, mutta "ihan vaan taustatutkimuksen takia" hyllyäni koristaa nyt tämän näköinen söpöläis-figma. 

Miksei kukaan kertonut, miten ihanaa muovilelujen kuvaaminen voi olla! Alan kohta vahingossa ymmärtämään nukkeharrastajia!

No ei tuota ilman mikroskooppia tähden muotoiseksi tunnistaisi.

En edes lupaa, että nämä olisi viimeiset kuvat tästä figmasta, tuohon kuvaamiseen jää ihan koukkuun! Mikurun peruukit tuli myös ja olen jopa melkoisen tyytyväinen niiden sävyyn, vaikka se ei ihan kuvaa vastannutkaan. Peruukkeja on muutenkin tippunut postilaatikosta sen verran ahkerasti viime kuukausina, että jonkinlaista peruukki-inventaariota on kohta pakko pitää. Ja keksiä jostain lisää säilytystilaa...

Harmi kun ompelukoneella ompelua ja pleikkarin pelaamista ei voi oikein turvallisesti yhdistää. Nyt pitää tehdä vaikeita valintoja ajankäytön jakamisesta.

Ilona

ps. Ei pitäisi tehdä helmitöitä läppärin lähellä, näppäinten alle menevät helmet hankaloittavat kirjoittamista melkoisesti.