Ja muita joululauluista väänneltyjä hauskoja otsikoita.
Joulu tulla huristeli, ei suinkaan huomaamattomasti, mutta sitäkin
hurjempaa vauhtia. Ikävää huomata tässä iässä (kyllä, voin
jatkaa ikäkeskustelua vielä edellisen päivityksen jälkeenkin)
että sellaiset asiat kuin Työt ja Muu Elämä vievät aikaa
rakkaimmiltakin harrastuksilta. Juuri lainkaan liioittelematta (vai
vähättelemättä) voin sanoa, että joulukuun aikana en tehnyt
cosplayn osalta oikeastaan mitään. Konkreettisen tekemisen osalta
hommat on olleet ihan nollassa, ideoita sen sijaan toki tursuaa
aivoista jatkuvasti enemmän kuin olisi tarpeellista tai suotavaa.
Mutta ehkä #ihanatoppilaat arvostivat korjattuja kokeitaan ja
ajoissa tehtyjä arviointejaan enemmän kuin opensa höpsöjä
pukukuvia pitkin internettiä. (Nyt ette sitten kommentoi, että
haluatte mieluummin nähdä höpsöjä kuvia kuin koenumeroitanne, en
halua kuulla sitä!)
Niin nolo mutsi! Niin ihana! |
Sen ainoan eteenpäin menneen cosplayjutun lopputuotoksia näette
tämän päivityksen kuvituksena. Aloin väsäämään tätä Kyuokai no Kanatan ehkä hämmentävintä muijaa siinä vaiheessa, kun rouva
tunnettiin vain koodinimellä ”Akkeyn mutsi”.
Puvusta ei oikeastaan ole sen kummempaa sanomista, höpsö musta
minimekko karvayksityiskohdilla, korvat ja rusetti ja söpö häntä.
Idea koko pukuun taisi tulla joskus syksyllä siitä, että jo
perinnöksi eteenpäin annettu vajaan vitosen kirpparilta maksanut
peruukki oli aika sopiva Kissatädin tukaksi. Ainakin tuon puvun
refekuvien mukaan, myöhemmissä jaksoissahan rouvan takaletti on jo
pidempi. Korvat olisivat saaneet olla aavistuksen pienemmät, mutta
ehkä tässä kotoisassa kaappicosplayssa se on sallittua.
Yllättäen parasta puvussa oli käsivarsien maalaaminen. Tunsin
suurta sielunsisaruutta kaikkia homestuck-cossaajia kohtaan,
ihomaalaaminen oli ihan hurjan kivaa, vaikka nyt kameran jalusta
ja satunnaiset seinänkulmat ovatkin mustassa maalissa. Ja vessan
lavuaarissa oli juuri samanlainen sotku, kuin conien vessoissa. Tahtoisin vain maalailla enemmänkin ihoa vielä joskus jonkun puvun kanssa!
Mietin jo tosissani, et tahdon tehdä kaikki rouva Kanbaran puvut! Kattokaa nyt miten käsittämätön haaremihousuasia! |
Ja voi apua tätä pupupukua! |
...no okei, tästä puvusta ei ees löytynyt sen paljastavuuden paljastavaa kuvaa, mut juu ei, en ehkä teekään kaikkia. |
Ennen uutta vuotta olisi tarkoitus taas tehdä blogiinkin katsausta
menneeseen vuoteen ja kurkata tulevien pukuen suuntaan. Niistä ei
tällä hetkellä ole päätettynä oikeastaan kuin ensimmäinen
noista WCS:n tulevista puvuista, jonka olisi tarkoitus valmistua
Frostbiteen. Ideoita olisi sitten aika uskomattoman moneen pukuun
sekä Yukin että Frostin osalta, mutta noh, katsotaan miten käy.
Voisin tuudittautua joululoman tarjoamiin loputtomiin työtunteihin,
mutta kun kangaskaupassakaan en ole vielä kerinnyt käymään niin
ehkä en luota kykyyni luoda kovin montaa pukua parissa päivässä.
Diipa daapa ja liiba laaba, nyt sukellan suklaakarkkien mereen, josta
kellun blogin puolella pyöreänä ja tyytyväisenä joskus joulun
jälkeen. Ihanaa, rentouttavaa ja sopivasti inspiroivaa joulua
kaikille ihanille lukijoille! Toivottavasti saatte kivoja
cosplayjoululahjoja :3
Ilona
Translation: I've been so busy with work, this small cosplay of Yayoi
Kanbara from Kyoukai no Kanata is all I've done for the past month.
Merry Christmas to everyone! Eat lots of sweets and gingerbread!
ps. Frostbite ainakin tarjoilee huomenna joululahjan! Iih! Aamupäivällä kivasti paljastuu juttuja!
No comments:
Post a Comment
murheita, ideoita, ahdistuksen aiheita? antaapi kuulua vaan.