3+3 huonointa ja parasta

Tunnen välillä suuria antipatioita blogeissa kierteleviä kiertopäivityksiä kohtaan, varsinkin silloin kun ne eivät tarjoa lukijalle oikeasti mitään mielenkiintoista luettavaa. Välillä sattuu päinvastaisiakin tapauksia (Wepi, don’t worry, 30-min cosplay saa huomioni heti kun vaan innostus ja ylimääräinen puolituntinen sattuu samaan aikaan ja paikkaan),  mutta harvemmin.

Nyt kaikki cosplayblogistit ovat kaivelleet aivojaan Ane-uen laittamalla top3+3 -listalla ja tunnen suurta sosiaalista painetta tehdä samoin, kun tagauksia satelee joka suunnalta.  Olen kuitenkin maailman huonoin valitsemaan mitään parhaimpia tai huonoimpia juttuja, arvon aina loputtomasti enkä päädy yhteen juttuun juuri koskaan. En tiedä onko muiden mielestä näiden lukemisessa mitään mielenkiintoista, miusta on kiva lukea mitä ihmiset ajattelevat omista puvuistaan tai tapahtumista.

Mutta. Menköön. Yritetään. Ilonan top6. Kyllä muuten oli pähkäileminen.

On kuusi asiaa jotka teidän täytyy kertoa. 3 negatiivista ja 3 positiivista, tietysti rehellisesti. Lopuksi taggaat kuusi blogia ja linkkaat blogin ales joka sinut linkkasi.

Kolme negatiivista asiaa jotka sinun täytyy kertoa. 1.Cossi joka on vähiten suosikkisi ja syy. 2.Huonoin kokemus conissa. 3.Huonoin conisi ja syy.

Kolme postiivista asiaa jotka täytyy kertoa. 1. lempi cossisi ja syy. 2. Paras kokemus. 3. Paras conisi ja syy.

1. Inhokkicosplayni.

Olenpa erilainen nuori enkä sanokaan mitään ekoista puvuistani, vaan inhokkini löytyy tältä kesältä.  Vaikka olenkin turhan kriittinen, enkä voi sanoa olevani täysin tyytyväinen mihinkään pukuun, inhokkipuku on helppo valita, koska puku on vielä kesken. 

"Tee minut loppuun!" "..."

 

Tai no helppo ja helppo, Ashen molemmat puvuthan on vielä viimeistelemättä, mutta tuo perusasu kismittää mieltäni eniten. Tein sitä karmeessa kiireessä ja tuskassa, ja vaikka moniin pikkujuttuihin olenkin tyytyväinen (hameen väri on sopiva ja käsivarsipanssarit onnistui kivasti) niin kokonaisuutena puku on ihan karmea. Toki pukua piti myös tehdä vähän normaalista poikkeavalla lähestymisellä, kun se piti saada vaihdettua lavalla päälle mahdollisimman nopeasti. Tarranauhavelmuilujen miettimiseen meni aikaa, jonka olisi voinut käyttää muuhunkin. Ashe roikkuu tälläkin hetkellä tuossa seinällä. Aion saada sen vielä joskus tehtyä, mutta onko se joskus tänä vuonna vai viiden vuoden päästä, en tiedä. Menen nykyään ihan innostuksen mukaan, juuri nyt Ashe ei innosta yhtään. 

2. Huonoin kokemus conissa.

Kokemuksia on hirveän vaikea jälkeenpäin laittaa mihinkään järjestykseen, kun muisti muokkaa niitä koko ajan. Siksi koitan kirjoittaa coniragetraportit mahdollisimman pian, viikko tapahtuman jälkeen aika on jo kullannut muistot. Ashea en tähän kohtaan laita, koska vaikka tämän vuoden Desun kisaan valmistautuminen olikin uskomatonta sufferointia, sain itseäni kuitenkin niskasta kiinni ja kaikki meni odotettua paremmin. Huonoimmasta en mene takuuseen, mutta yksi huonoimmista hetkissä oli edellisen vuoden Desussa, jossa oma esitykseni feilasi. En ollut kuitenkaan ladannut siihen niin karmeita odotuksia kuin tämänvuotiseen, joten mitenkään murskaava kokemus sekään ei ollut. Bakan tuomarointiin jonottaminen vuonna 2010 oli myös aika sufferointia, kun Quinan asu aiheutti fyysisesti niin karmean olon.

3. Huonoin coni

Miehän olen conien suhteen ihan nyyppä, vasta 2008 vuodesta asti coneja kiertänyt, eikä mikään coni ole jäänyt mieleen katastrofaalisena. Kaikissa on hyvää ja huonoa, ja hyvinkin järjestetyissä coneissa voi olla ikävää, samoin kuin surkean conin pelastaa seura tai puvut. Ehkä tämän vuoden Bakacon on itselleni se ”huonoin”, vaikka Baka-viikonlopussa oli paljon hyvääkin. Ohjelmien vähyys ja kisaepäselvyydet verottivat omaa kokemustani sen verran, ettei edes seura sitä kokonaan pelastanut.

1. Lempparicosplayni

Tätä oli tosi jännä valita, koska lemppari voi olla puku, johon liittyy hyviä muistoja, vaikka puku itsessään ei olisi täydellinen, tai puku jonka tekemiseen käytti sydänvertaan, vaikka lopputulos ei kriitikon silmää täysin miellyttäisikään. Tai lempihahmon puku, tai sitten se puku joka täydellisimmin muistuttaa referenssikuvia. Aika vaikuttaa myös paljon, ei  ensimmäisiin tekemiini pukuihin enää ole sellaista tunnesidettä, että niistä oikeasti nousisi mikään lemppariksi. Jos saisin valita kolme lempparia, ne juuri tällä hetkellä olisi:

Hilda, johon liittyy ihania muistoja ja joka pukuna on omasta mielestänikin ihan onnistunut

Giselle, samoista syistä (vaikka hame feilaa edelleen)

  

ja Pris, jonka tekeminen on vielä tuoreessa muistissa ja jota tehdessä muistin taas miten ihanaa cosplay onkaan.

 Yhtä yksittäistä lempparipukua en osaisi valita, se taitaisi vaihdella päivittäin.

2. Paras kokemus conissa

Hmm. Niin kovin vaikeaa. Tämä voisi olla ensimmäisen Nekoconini sunnuntai, kun Edeasta tultiin pyytämään ensimmäistä valokuvaa. Tai Bakacon 2009, kun sijoituin ensimmäistä kertaa cosplaykilpailussa. Tai seuraavan vuoden Gaala, kun voitin ensimmäistä kertaa. Mutta jos ihan masokistiselle linjalle lähdetään, niin opettavaisin, hämmentävin ja siinä mielessä siis paras kokemus oli kyllä tämän vuoden Desucon ja cosplaykilpailun palkintojenjako. 

Opettavaisuus on hyväksi, siksi yksi parhaista hetkistä.

3. Paras con

Taitaa se vuoden 2010 Desucon tämän tittelin viedä. Coni oli järjestelyjen puolesta mahtava, pukuihinikin olin (tuolloin) ihan tyytyväinen ja vaikka kuljinkin soolona koko viikonlopun, olin jo sen verran uskaltautunut sosialisoitumaan, että tuttujakin alkoi löytyä. Se oli ihana seikkailuviikonloppu, josta jäi hirmuisesti hyviä muistoja ja uusia tuttavuuksia, ja tuntuu että osittain olen tuolla seikkailulla vieläkin. Tämän vuoden Desu olisi päihittänyt edeltäjänsä ilman kisasufferointia.

Noin. Miut on tagannut jo ties ketkä kaikki, ja kaikki ketä meinasin tähän linkittää, ovat myös taginsa jotain kautta jo tainneet saada. Mutta koska näitä on yllättävän mielenkiintoista lukea, niin tehkääpä tekin, ketkä epähuomiossa meinaatte ilman tagia jäädä.

//edit: no perhana, tagaanpa kuitenkin: Irtsa, Rimppu, Majo, Asagi, Ashy-boy, Vorona
Nyt teidän on ihan PAKKO tehdä tämä. Irtsan varsinkin.

Ja vielä mainostusta loppuun. Jos ihmeaine Wonderflex kiinnostaa, niin Dora järjestää parhaillaan kimppatilausta Anikissa. Itse istun pienen WF-kasan päällä pohdiskellen, että mitähän siitä tekisi, joten itse en tällä hetkellä uutta tarvitse. Postimaksut vähenee useammalla tilaajalla, joten nyt hop hop mukaan tilaamaan. Kaikki meistä ei voi olla synnynnäisiä wonderflex-taitureita kuten Elffi, mutta ihanaa tavaraa tuo kyllä vähän tumpelommankin käsissä on.

Ilona