Housutonta kolmen kivaa Aconissa

Joo, kesäpäivinä otsikoiden keksiminen pitäisi kieltää miulta, tiedän!

Ilse kyseli keväällä kiinnostuneita mukaan kokoamaan Triple-H kolmikkoa Mawaru Penguindrumista. Koska Pingviinirumpu on upea ja höpsöissä sivuhahmoissa, joita juuri kukaan ei muista, on aina ollut jotain minuun vetoavaa, tahdoin heti päästä pinkkitukkailemaan Hibarina. Suiggari lähti mukaan Hikariksi ja niin oli kolmikko koossa!

Olen aikaisemmin ollut mukana muutamissakin ryhmäcosplayssa, mutta ensimmäistä kertaa kaikkien asut olivat niin samanlaisia, että päästiin yhdessä pähkäilemään kankaita sun muuta. Koska valkoiset pitkät hansikkaat eivät innostaneet ketään, päätimme tehdä pelkistetyimmän version näistä Pingviinirummun endingeissä näkyvistä asuista, näissähän voisi myös olla hanskojen lisäksi pitsiä ja sivulla läpikuultavaa härpäkekangasta. Morsiussatiini valittiin peruskankaaksi ja muutenpa ei sitten yhteisiä linjoja sen kummemin sovittu. 

Jos olisimme tahtoneet aivan identtiset puvut, olisi tietysti pitänyt käyttää myös samoja kaavoja, mutta kun olemme jo muutenkin kaikki kolme niin eri mallisia ja pituisia, oli kivempi kun jokainen teki tyylillään ja mieleisensä, vaikka pukujen eroavaisuudet nyt pomppaavatkin omaan silmään kuvista. Toisaalta taas esimerkiksi identtiset ”napit” etuosassa näyttävät tosi kivoilta. Jos ikinä enää saman tyyliseen ryhmään lähden mukaan, niin ehkä sitten voisi pyrkiä oikeasti kaikkien osien koordinoimiseen samanlaisiksi.

Wonderflex on paras, myös pienessä näpertelyssä

Kuten kerroin aikaisemmin, puvun valmistaminen alkoi reilu viikko ennen Animeconia. Puku valmistui vähemmän yllättävästi lauantaina aamulla ja ilman torstain ja perjantain välistä yövalvomista ei kyllä olisi valmistunut ollenkaan. Lauantain hiipparoin melkein koko ajan vain desupipo päässä ja hakaneuloja rintamukset täynnä, sunnuntaina koetin näyttää vähän kuvattavammalta ja muistin esimerkiksi laittaa tähtiä päähäni.

Teenpä itse sitten kanttinauhaa kello kolmelta aamulla, ihan fiksua oli.

Hibarin peruukki on loistavin ghettocosplayratkaisuni vähään aikaan. Olin hankkinut kaksi pinkkiä tukkaa ja tarkoituksena oli yhdistää ne yhdeksi isoksi tukkapalloksi, mutta en tietenkään ehdinyt. Joten laitoin toisen peruukin vain toisen sisään ja kiinni parilla hakaneulalla. Koko komeus vaan päähän ja lopputuloksena oli todella massiivinen kuitukasa, joka selvittämisen jälkeen on edelleen kaksi täysin käyttökelpoista peruukkia. Ja painostaan huolimatta pysyi muuten päässäkin oikein hyvin! 

Epäselventävä kuva. Toisen peruukin pääosa ikäänkuin taitetaan toisen peruukin sisään takaraivon kohdalle. Miun jättipäällä kahden peruukin laittaminen ihan vaan päälleekäin aiheutti melkoisen ufo-ilmiön.

Lauantaina kävi ikävin piilolinssitapaus tähän mennessä, kun täysin yllätten ja ilman mitään sen kummempaa syytä toisen silmäni piilolinssi hajosi pariin osaan. Siis silmässä ollessaan. Kyseessä oli vuosilinssi, joka on kyllä hankittu alle vuosi sitten, mutta josta en taatusti ole vaihtanut piilarinesteitä riittävän tiheään tahtiin ja jonka laitoin silmään aamulla sen kummemmin testailematta. No lauantai meni sitten silmäpuolena kun silmälasitkin olivat tietysti kotona eikä conipaikalla ja sunnuntaiaamuna vielä löytyi viimeinen piilarin palanen silmästä pois. Onneksi kyseessä oli niin pehmeät piilarit ja miun silmät eivät ole enää herkimmässä kunnossaan, että selvisin tästä ihan säikähdyksellä, mutta olkoon tämä opetuksena, että ne piilarit eivät kestä ikuisesti ja jos yhtään epäilyttää, niin älä laita niitä silmiisi. 

Madulle kiitos ja kumarrus ryhmiskuvista.

H&M:n sukkahousuja, joissa ei ole haaravahviketta, hehkutin jo aikaisemmin. Nyt opin, että niitä on sitten myös semi-kiiltävinä, ja kaupassa kannattaa katsoa että kumpiako ostaa! Nyt onnistuin rikkomaan viimeiset mattapintaiset sukkikset jo lauantaina ja sunnuntaina piti sitten valita joko rikkonaisten tai kiiltävien pöksyjen välillä. Noh, silmäpako takareidessä häiritsi itseäni paljon vähemmän kuin kaikissa kuvissa hohtavat kiiltohousut, joten rikkonaisilla mentiin. Hakaneuloja ja rikkonaisia sukkahousuja, voi että olinkin punkkari.

Yleensä olen sitä mieltä, että pituudella tai painolla ei ole mitään väliä pukuillessa, kunhan itse on itseensä tyytyväinen. No nyt huomasin kyllä miten paljon itseäni ahdistaa olla väärän mittainen ryhmäcosplayssa. Vaikka kuvissa saakin huijattua paljon, niin siitä huolimatta pikkuruisen Ilsen vieressä olo oli välillä melko jättäiläismäinen, ja Suiggarikin on miuta reilusti lyhyempi. Pyllykateudesta nyt puhumattakaan! Tietysti vielä se, että kaikkien puvut olivat samanlaiset, korosti kokoeroja.

Mutta kivaa oli pyllyillä ja madu sai meistä pari varsin muikeaa kuvaakin. Ja housuttomista cosplayapureista sai paljon vitsiä myös cosplaykilpailussa. Hibari menee kaapin ”kyllä tätä voi jossain vielä käyttää, eikä tarvitse edes paljon korjailla” –osioon. 

Vähän jos desupöytäilin, ihan pikkuisen ja vahingossa ja Japsu sattui vaan just silloin kuvaamaan.

Ja tein historiaa cosplayurallani! IKINÄ ennen en ole pitänyt samaa pukua kahtena päivänä conissa! Yksi puku koko conin ajan! Mitä tämä on!

 

Kesän kiireet senkun jatkuu, huomenna suuntana Helsinki ja KCS:n vuosikokous, viikon päästä sama kaupunki kutsuu Assemblyn cosplaykilpailun merkeissä. Arvaatteko mitä pukua lähden ulkoiluttamaan, jos annan vinkiksi vain numerot 452? (no totta kai arvaatte, kun heitätte tuon blogin hakukenttään, daa). Paljetteja olisi vielä ommeltavana ja yksi hajonnut hiha korjattavana. Niin ja paastottava viikon verran, kun vetoketju meni vain juuri ja juuri kiinni...

Sunnuntain siivoilussa tarvitsin jo lainapäätä ja silti tuli ankkailme.

Ainiin ja niitä syvällisempiä housuttomuuspohdintojakin pitäisi teille toimittaa tässä vaikka seuraavassa päivityksessä!

Ilona

ps. näitä harvoja kuvia katsellessa tunnen sen tuskan, millä ihmiset kyselee kuviaan pitkin nettiä. Nytkin tiedän JOSSAIN olevan sen kivan kuvan, joka miusta otettiin greenroomissa.. Ehkä se vielä joskus tulee vastaan.