Xena

FBssä seuraaville ei juuri mitään uutta auringon alla, tajusin vaan että en ole Xenan kuvia tänne vielä jakanut joten parempi nyt kuin ei ikinä! 

Kaikki päivityksen kuvat on ottanut Anni Savolainen

Niin vaan talvi yllätti cossaajan (vaikka tälle viikolle kovasti taas plussakelejä lupaillaan) ja parikin kuvauksia odottanutta pukua jäi näiltä syksykeleiltä kuvaamatta. Xenaa sen sijaan ehdin ulkoiluttaa tuossa omassa pihapiirissä, joka onneksi tarjoaa geneeristä luontoympäristöä useammankin puvun taustaksi. Vauvan kanssa photoshoottien järjestäminen missään kauempana on vähän haastavaa, tai aikaa ainakin pitää varata tavallista enemmän, kun ruokatauko saattaa yllättää milloin vain. Nyt oli helppo kun Xena saatettiin huudella äititehtäviin kesken kuvaustenkin. 

Xenahan on hahmona minulle ihan tavattoman tärkeä ja rakas. Nostalgisoin sitä jo aikoinaan joulukalenterissakin, kuinka lapsuuden viikonlopuista nimenomaan on jäänyt mieleen se, kun oikeiden lastenohjelmien jälkeen alkoi Hercules ja vähän aikaa Xenakin, kunnes telkkarissa taidettiin tajuta että ei tää ehkä ihan tähän aikaan päivästä sovikaan tämä sarja. Xenan ikonisin taistelupuku on itseasiassa minulla tuolla jossain cosplayhuoneen kaapissa totaalisen kesken ja hylättynä, mutta jossain vaiheessa senkin varmaan vielä kaivan esille jatkoa varten. 

Raskaana ollessa tahdoin tehdä tämän viidennen kauden raskauspuvun, vaikkakin juuri tämä versio, eli jossa Xenalla ei ole semmoista jäätävää talviturkistakkia päällään, näkyy vain yhdessä jaksossa ja oikeastaan vain tässä yhdessä synnytyskohtauksessa. Referenssikuvia oli jälleen ruokottoman vähän ja suurin osa vain kuvakaappauksia sarjasta, eli laadullisesti hyvin heikkoja. Taiteellisia vapauksia piti siis jonkin verran ottaa, mutta tuntui että kerrankin en mennyt niiden kanssa ainakaan helpoimman kautta.

Koko kesän projektina oli hiljalleen kirjoa noita mekon harmaita kasvikuvioita ja se oli taas yllättävän kivaa puuhaa. Sain sen tehtyä ennen sairaalaan menoa, joten ihan en päässyt cosplayta tekemään synnytysosastolla. Kangasosiahan puvussa ei muuta olekaan kuin mekko, jonka yhdistin suoraan rintaliiveihin sekä housut, jotka ovat suoraan kaupasta viitisen vuotta sitten ostetut. Taas huomaa ettei mitään pidä heittää pois, koska bayonetta-pöksyiksi nimetyt puolinahkahousut olivat juuri oikeanlaiset Xenalle. 

Panssareita oli tosi kiva tehdä, kun pääsin kokeilemaan uusia juttuja. Rintapanssareiden pohjana on eva-foam eli siis mitähän äänieristemattoa tuo tuotenimeltään Biltemassa onkaan. Kuin kovaa ja paksua softista! Päällä mustaa worblaata ja sitten jäätävän epärealistiset maalaukset. Kaikki Xenan propit aseista panssareihin astihan näyttävät silleen ysärilarppikamoilta, joten niiitä oli kiva maalailla. Samalla tavalla on tehty myös kaikkien muiden panssariosien kohokuvioinnit. Paljon sirkkoja ja softisosia tekonahalla päällystettynä. Ja kiinnitykset tarranauhalla, eli kaikki osat sai helposti irti ja paikalleen. 

Taisin viimeksi Desun aikaan kirjoittaa miten erilainen fiilis tulee peruukissa ja puvussa, jonka tuntee sopivan itselleen. No Xena on juuri sellainen puku, josta itse tykkään ja jonka koen sopivan omille kasvoilleni ja se välittyy myös kuvissa. Xenan taisteluilmeitä oli yllättävän vaikea saada kuviin aikaan kun repeilin itse niin totaalisesti, mutta kuvaajan kärsivällisyydellä niitä pari saatiin. 

 

Miekka on tehty finnfoam+musta worbla -tekniikalla ja chakram puolestaan finfoamin ja Thibraan yhdistelmästä. Thibraan pinnasta saa huomattavasti helpommin kiiltävän, tasaisen metallisen, mitä chakramiin tarvittiin, miekassa taas riitti se ysärilarppifiilis. 

Kun pukua teki kaikessa rauhassa, tuli siitä mieluinen ja semmoinen, että varmasti ensi kesänä mielelläni sitä vielä jossain conissakin pidän. Kunhan korjaan puvun takaosaa, joka jo kuvauksissa meinasi tipahdella ihan miten sattuu, kun kiinnitys oli huonosti. 

Melkein asiaan liittyen, hurahdin kesällä KonMari -siivoukseen ja cosplayhuonetta lukuun ottamatta koko muu talo on käyty hyvin tiheällä kammalla läpi. Tarkoituksena olisi käydä kaikki cosplayhommatkin, peruukeista vanhoihin pukuihin ja epämääräisiin kangaskasoihin asti ja miettiä että mitä sitä oikeasti haluaa säästää. Tiedän, että suurin osa reilusta sadasta tekemästäni puvusta ei ole enää pitokunnossa, eli joko peruukki on leikattu jo johkin toiseen pukuun tai kengät on hajonneet tai pistetty eteenpäin, ja nyt pitäisi sitten pähkäillä että onko loppuakaan pukua mitään järkeä säilyttää. Jospa tässä joulun aikaan saisin käytyä läpi paitsi tuon cosplayhuoneeni, myös varastohuoneeni naapurissa, jossa suurin osa tehdyistä puvuista oikeasti asustaa. Haaveilen jopa jonkinlaisesta listasta, että oikeasti tietäisin mitkä puvut olisi mahdollista tuosta vaan pistää päälle coniin ja mitä peruukkeja oikeasti omistan. Ja ehkä, siis vaan ehkä, jopa myydä osa peruukeistä eteenpäin. Mutta tuskin sentään. KonMarin periaatteena on, että tavaroisen pitää tuottaa iloa, ja peruukeista kaikki taitaa sitä kyllä tehdä :D

Pienten proppien osalta siivoaminen on helpompaa, kun ne on kivoja sisustusesineitä. Paitsi kun niitäkin on aika paljon...

Lempparikuviani koko kuvauspäivästä. Jäbä pääsi ekaan crossplayhinsa Xenan Eve-tyttärenä

Halloweenin pukuprojektit ansaitsevat myös ihan oman päivityksensä! Ja on tässä muutakin cosplayhommaa koko ajan työn alla! Päikkäriaikojen hyötykäyttöä :)

Ilona