Vuosi 2016 eli jäbäilypukuilua

Itkuilona tässä taas hei. Onko pöljempää syytä vollottaa kuin se, miten jotenkin oikealta tuntuu viettää vuoden viimeisen päivän viimeisiä tunteja täällä blogin puolella kirjoittamassa kuluneesta vuodesta? Tuskin, mutta niin vaan nostalgia jotenkin hiipi niskan taakse hönkimään.

Niin vaan tämäkin vuosi hurahti! Huomasin tuossa äsken blogia selatessa, että viime vuonna skippasin perinteisen vuosi-blogauksen kokonaan, varmaan koska silloin Jäbä oli vielä suuri salaisuus ja tuntui ihan mahdottomalta kirjoittaa tulevasta ilman että spoilaisin pullauunitilannetta. Ja sitähän tämä vuosi suurimmalta osalta oli ja on edelleen, vauvamahan kanssa olemista ja sitten uuteen ihanaan ihmiseen tutustumista.

Jäbähän se oikeestaan on vuosi 2016. Eli ihan paras vuosi :3

Cosplayn osalta elokuulle asti mentiin jättimahapukujen kanssa ja ilman mitään suuria stressejä tai ennakkosuunnitelmia. Kuten kirjoittelinkin aikaisemmin, ei raskauksista voi koskaan etukäteen ennustaa että miten helppoja ne on, enkä olisi uskaltanut toivoakaan että otatan cosplaykuvia vielä päivä ennen laskettua aikaa tai nappailen poksuja Puijon metsissä ilman sen suurempia kolotuksia. Sama homma sitten vauvan kanssa, etukäteen ei voinut arvata millainen herrasmies sieltä olisi tulossa ja miten paljon cosplayaikaa tai innostusta jäisi.

No jälleen cosplay on todistanut olevansa paras mahdollinen harrastus ikinä, koska olen päässy tekemään juuri sellaisia ihania pikkujuttuja silloin kun olen tuntenut tarvetta luoda jotain uutta, oli se sitten jonkin yksittäisen osan maalaaminen tai pieni ompeluhomma. Ja pienistä puroista on tullut ihan oikeita pukujokia, vaikka en noista kolmea viimeistä olekaan ehtinyt ollenkaan kuvauttamaan.

Vuoden 2016 uudet puvut, 15 kappaletta!

Vanhoja pukuja tuli myös käytettyä, vaikka meinasin ne jo unohtaa. Rin valmistui viime vuoden puolella, vaikka pääsikin tositoimiin vasta tämän vuoden aikana. Lisäksi ankeilin Hildana kevään Nekoconissa mekko puristellen.

Hilda ja Rin

Eli niinhän siinä kävi, ettei perhelisäys tätä harrastusta haudannut tai intoa vähentänyt yhtään. Uusia tapoja harrastaa on kyllä pitänyt miettiä ja tuntuu, että niistä on jopa saanut ihan uutta näkövinkkeliä harrastukseeni. On ollut kiva tehdä niitä juttuja, joista erityisesti nauttii ja miettiä että miksi juuri ne on niin kivoja. 

Conien osalta vuosi oli vähän hiljaisempi kuin edelliset ja se varmasti tulee olemaan jatkossakin se suurin muutos, että valikoin tarkemmin mihin tapahtumiin lähden, koko perheen voimin tai itsekseni. Pukujen puolelta ensi vuonna aion ottaa itseäni niskasta kiinni ja oikeasti kuvauttaa noita pukuja. Ihan oikeasti tällä kertaa, vaikka tätä lupausta olen tainnut hokea jo aikamoisen monena uutena vuotena. Mutta ensi vuonna ihan aikuisten oikeasti, toivottavasti vaikka ihan studiolla ja ammattikuvaajalla. 

Pukuideoita on mieli ja tietokone edelleen ja jälleen pullollaan ja sormet syyhyää päästä niitä toteuttamaan. Jäbä onneksi ei vielä osaa omaa huonetta kaipailla, joten cosplayhuone saa alkuvuoden ennustuksista poiketen jatkaa cosplaytehtävässään ja tarjota askartelutilaa koko porukalle. Turvaportti pitää ehkä hankkia oveen, sillä nyt jo mahalleen pyörähtelevä Jäbä on siellä varmaan alta aikayksikön tutkimassa että mitähän kivaa sieltä löytyisikään.

Vuotta 2017 kohti lähden hymy huulilla ja pieni jännitys vatsanpohjassa. Toivottavasti kaikilla blogin lukijoilla on ollut hyvä vuosi ja entistä parempi tuloillaan! Muistakaa, että cosplay on juuri niin ihana harrastus, kuin millaiseksi sen itsellenne teette, kukaan muu ei siihen sääntöjä tee!

Ihanaa uutta vuotta!

Ilona

ps. perhosia vatsaan aiheuttaa reilun neljän vuoden tauon jälkeen alkuvuodesta pääsy ihan lempparilavalleni kisaajana. Oi että olen kaivannut tätä kisafiilistä!