Olkoon nyt sitten, luovutan. Aloitan oman blogin.
Pitkään olen seurannut kaiken maailman blogeja ruokapainotteisista lifestyleen tai poliittisesti kantaaottaviin, mutta tähän asti en ole halunnut omaa blogia perustaa useistakin syistä. En oikein tiedä miksi nuo syyt muka ei enää päde ja luovun blogittomuuteni periaatteesta, mutta nyt tuntuu siltä että tarvitsen paikan, jonne kirjoittaa ajatuksia ja suunnitelmia, raportoida edistymistä ja tuskastella sitä kun ei edisty. Vaikka monessa muussa asiassa olen täsmällisyyden perikuva, olen aina mieluummin puoli tuntia liian aikaisessa kuin kaksikaan minuuttia myöhässä, niin cosplayn suhteen se ei näköjään toimi. Puvut jää viime tippaan ja nyt se saa luvan loppua. Kun otan tavakseni kirjoittaa pukujen edistymisestä, rupeaa ne väkisinkin edistymään. Ja kun teksti on netissä jo se pienikin mahdollisuus että joku lukee näitä sepostuksia motivoi entisestään tarttumaan niihin neuloihin ja lankoihin. Eli tämän tarkoituksena on olla blogi, jossa avaudun cosplayasuista, niihen suunnittelemisesta, tekemisestä, coneista, cosplaykisoista ja kaikesta niihin liittyvistä. Pääpainona nyt kuitenkin nuo omat pukuni, tarkoituksena ei ole lähteä syväluotaamaan suomen coniskeneä, siinä muut ovat minua parempia. Kirjoitustahti tulee olemaan ihastuttavan epäsäännöllinen ja tekstit järkyttävän rönsyileviä.
Käytän blogissa Ilona –aliasta koska se on toinen nimeni ja koska ”Ilona cosplay” on niin mukava sanaleikki. Ei kyllä vaadi kovin montaa aivosolua yhdistää Ilona ja minun oikea oikea nimi, ei se mikään salaisuus ole, mutta tämä välimuoto, ei täysin anonyymi eikä täysin avoin, tuntuu nyt mukavalta blogin kirjoituspersoonallisuudelta.
Pitkään olen seurannut kaiken maailman blogeja ruokapainotteisista lifestyleen tai poliittisesti kantaaottaviin, mutta tähän asti en ole halunnut omaa blogia perustaa useistakin syistä. En oikein tiedä miksi nuo syyt muka ei enää päde ja luovun blogittomuuteni periaatteesta, mutta nyt tuntuu siltä että tarvitsen paikan, jonne kirjoittaa ajatuksia ja suunnitelmia, raportoida edistymistä ja tuskastella sitä kun ei edisty. Vaikka monessa muussa asiassa olen täsmällisyyden perikuva, olen aina mieluummin puoli tuntia liian aikaisessa kuin kaksikaan minuuttia myöhässä, niin cosplayn suhteen se ei näköjään toimi. Puvut jää viime tippaan ja nyt se saa luvan loppua. Kun otan tavakseni kirjoittaa pukujen edistymisestä, rupeaa ne väkisinkin edistymään. Ja kun teksti on netissä jo se pienikin mahdollisuus että joku lukee näitä sepostuksia motivoi entisestään tarttumaan niihin neuloihin ja lankoihin. Eli tämän tarkoituksena on olla blogi, jossa avaudun cosplayasuista, niihen suunnittelemisesta, tekemisestä, coneista, cosplaykisoista ja kaikesta niihin liittyvistä. Pääpainona nyt kuitenkin nuo omat pukuni, tarkoituksena ei ole lähteä syväluotaamaan suomen coniskeneä, siinä muut ovat minua parempia. Kirjoitustahti tulee olemaan ihastuttavan epäsäännöllinen ja tekstit järkyttävän rönsyileviä.
Käytän blogissa Ilona –aliasta koska se on toinen nimeni ja koska ”Ilona cosplay” on niin mukava sanaleikki. Ei kyllä vaadi kovin montaa aivosolua yhdistää Ilona ja minun oikea oikea nimi, ei se mikään salaisuus ole, mutta tämä välimuoto, ei täysin anonyymi eikä täysin avoin, tuntuu nyt mukavalta blogin kirjoituspersoonallisuudelta.
No comments:
Post a Comment
murheita, ideoita, ahdistuksen aiheita? antaapi kuulua vaan.