En ole kovin järjestelmällinen millään elämäni alueella, eikä cosplay ole poikkeus. Joskus on ihan mielenkiintoista oikeasti seurata esimerkiksi sitä, minkä asian teen/hankin puvusta ensimmäisenä. 90% tapauksista se taitaa olla peruukki. Taisin viimeksi viime viikolla sanoa töissä, kun joku kummasteli puheeksi noussutta peruukkikokoelmaa, että jotkut kerää postimerkkejä, minä peruukkeja. Ostan peruukkeja suunnitteilla oleviin cosseihin myös silloin, kun cossin toteuttamisesta ei ole vielä mitään aikataulua, ihan vaan jos löydän halvan ja kivan peruukin. Tällä hetkellä peruukkien lukumäärä huitelee jossain 20 hujakoilla eli selvästi enemmän kuin valmiita cossipukuja. Osa tosin on vuosia sitten Punanaamiosta hankittuja halpistapauksia, joihin päinkään en enää tätä nykyä katsoisi, mutta ihan kunnollisten peruukkienkin määrä on kaksinumeroinen.
Hutiostoksia peruukkien osalta on oikeastaan tähän mennessä vain kaksi ja nekin saman hahmon tukkaa tuumaillessa. Faye Valentinen violetti olikin haasteellisempi tapaus, ensimmäinen tukka oli liian littana vaikka väri olikin täydellinen. Puolivälissä leikkausoperaatiota totesin, että kuituja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, että saisin siitä mieluisen. Peruukki odottaa jatkotoimenpiteitä edelleen, kyllä minä siitä vielä jotain keksin. Tilasin sitten vahingosta viisastuneena selvästi runsaskuituisemman peruukin, jossa puolestaan tuli ongelmaksi pituus. Tällä jättimäisellä pallopäällä peruukkipäässä sopivan mittaiselta näyttävä tukka onkin monesti auttamattomasti liian lyhyt. Tämäkin peruukki jäi kuitenkin kokoelmiini, sillä sen kuitu ja leikkaus on niin hyvää, etten raaski luopua siitä. Ehkä joskus vielä tulee vastaan hahmo jolle se sopii, tai sitten pidän sitä kesäisenä festaritukkana.
Kun nyt rupesin asiaa tuumailemaan, niin kuningatar Hildan peruukin esimerkiksi taisin ostaa puoli vuotta ennen ensimmäistä cosplaygaalaa, jonne pukua alunperin väsäsin. Siis vuosi ennen puvun lopullista valmistumista. Ehkä vähän vertailupohjaa antaa se, että hameen kankaan ostin sen sijaan 6 päivää ennen gaalaa, nappeja ja nauhoja vielä muutama päivä ennen h-hetkeä.
Etukäteisostokset helposti voisivat aiheuttaa turhia ostoksia, jos cossisuunnitelmat sitten muuttuvatkin eikä kyseiselle peruukille ole tarvetta. Tähän mennessä moista ongelmaa ei vielä ole tullut vastaan, cosplayhaaveita on niin paljon ja suunnitelmia on helppo lykätä tarkemmin määrittelemättömiin ajankohtiin jossain hamassa tulevaisuudessa. Sen sijaan etukäteisvalmistautuminen mahdollistaa hyvien ja halpojen löytöjen tekemisen sekä antaa yrityksen ja erehdyksen varaa mukavasti. Tulevan Ultimecian peruukin esimerkiksi ostin käytettynä jo viime vuoden puolelle ja pienellä sävytyksellä se on täydellinen. Mukavaa säästöä tuli verrattuna saman peruukin ostamiseen ebaystä, mutta jos en olisi jo mieleni pohjalla Ultyä suunnitellut, en varmasti olisi tajunnut tarttua hyvää tarjoukseen.
Fayen tukkaongelma taas on esimerkkinä siitä, että kun peruukin/kit hankkii riittävän ajoissa, on aikaa varasuunnitelmalle, eli käytännössä uudelle peruukille, jos homma syystä tai toisesta kusahtaa. Fayen tukan kanssahan päädyin loppujen lopuksi värjäämään jo pitkään kaapissa pyörineen valkoisen peruukin, joka oli leikkaukseltaan ja koostumukseltaan täydellinen. Livenä en ole väriin ihan 100% tyytyväinen, mutta kuvissa se näyttää juuri siltä miltä pitääkin.
Materialisti kun olen, kiinnyn peruukkeihin helposti enkä raaski sitten esimerkiksi modata niitä jotain uutta cossia varten. Yleensä selitän itselleni syyksi sen, että tahdon ehkä joskus vielä pitää sitä pukua, johon peruukki on sopiva, mutta johon se sitten ei käykään jos peruukkia kovasti muokkailee. Tosiasia kyllä on että pidän pukuja niin harvoin uudestaan, että se taitaa olla vaan tekosyy uusien peruukkien hankkimiselle. Luonnollisen värisiä ja näköisiä peruukkeja ostelen välillä ihan muissakin kuin cosplay-tuumissa, oma tukkani on nyt lyhyeksi leikattu mutta jos kohdalle sattuu fantasialarppi, haluan ehdottomasti päästä hulmauttelemaan pitkiä hiuksia. Itse kyllä väitän tunnistavani helposti onko cossaajalla käytössään peruukki vai omat hiukset, mutta päätelleen siitä miten usein peruukkejani on luultu oikeasti hiuksikseni (...tai niitä muutamaa kertaa kun shokkivärjättyä tukkaani on luultu peruukiksi) kaikki eivät sitä eroa oikeasti näe.
Unelma olisi kyllä sellainen vaatehuone, johon olisi koottu vain cosplayasuja ja jossa olisi hyllyt täynnä peruukkipäissä kauniisti olevia peruukkeja. Minun peruukithan asustaa tällä hetkellä (niitä kahta onnellista lukuunottamatta, jotka elelevät kahdessa omistamassani peruukkipäässä) viime vuosisadan puolestavälistä peräisin olevassa matkalaukussa. Kun ne pakkaa riittävän ilmavasti ja survomatta, ei tämäkään säilytystapa tuota suurta vahinkoa, ainakin kun pikkuiset ottaa riittävän usein ulos matkalaukusta ihailtaviksi :)
Pukujenvalmistusrintamalla ei mitään uutta. Suunnittelua vain noita kahta peruukkiostosta lukuun ottamatta. Olen onnistunut kehittämään pienen piilolinssiongelman, johon kysyn teidän tänne blogiin satunnaisesti eksyvien lukijoiden apua tässä viikonlopun aikana, kun oma arpomiseni ei tunnu vievän nyt puusta pitkälle.
Ilona
ps. piti ihan asioikseni kaivaa esille se violetti peruukki, jota en kuitujen harvauden takia kelpuuttanut Fayelle viime kesänä, ja heti keksin sille käyttöä. Kannatti taas pitää siitäkin kiinni, nyt ois harmittanut jos olisin sen myynyt pois :P
No comments:
Post a Comment
murheita, ideoita, ahdistuksen aiheita? antaapi kuulua vaan.