Kiirettä, sotkua ja ahdistuksen alkua

Hei Ilona. Tässä irl-persoonallisuutesi ja minulla olisi muutama pieni pyyntö, jotka toivoakseni eivät ole liian vaivalloisia täyttää, tai edes harkita:

* Tiedän, että yrität jo parhaasi, mutta voisitko siitäkin huolimatta vielä pinnistellä tuon aikatauluttamisen kanssa? Että voisit oikeasti aloittaa puvut ajoissa ja vielä jatkaa niiden tekemistä? Ettet huomaisi aina viikkoa ennen conia että kaikki puvut on kesken, osa vielä ihan vielä alkutekijöissään.

* Aikataulutuksesta puheenolleen, voisitko ottaa sellaisen kömmimisvaran siihen, niin että jos sairastat vaikka angiinaa kolmatta kertaa kuukauden sisällä, ei koko homma leviä käsiin? Kun kuumehoureiset cosplayajatukset ei oikeasti aina ole niitä parhaita.

* Jos siitä ei ole liikaa vaivaa, voisit kyllä opetella ompelemaan. Kyllä siinä vaiheessa, kun mekon kauluksen kääntäminen ei onnistu koneella- eikä käsinommellen, pitäisi tajuta, että nyt pitäisi jotain tehdä asialle. Joko opetella ompelemaan tai ehkä harkita kaappicosseihin siirtymistä, hävettää mennä noita röpellyksiä esittelemään ihmisten ilmoille.

* Ja jos voisit joskus mennä kangaskauppaan niin että päässäsi ei ihan kokonaan niksahtaisi ja silmiisi ei syttyisi hullunkiilto. Että voisit ihan rauhallisesti ostaa SUUNNITELTUJA kankaita.

* Ja pliis, voisko tämä olla viimeinen kerta kun unohdat ostaa vetoketjun? Jos olet jo siinä vetoketjuhyllyllä, niin mietippä tarvitsisitko kuitenkin myös siihen toiseen pukuun vetoketjun niin että et päädy vaeltamaan kassalle vain puolien tarvikkeiden kanssa.

* Ja hei, tiiän että on vaikeeta olla siisti ja järjestelmällinen, mutta voisitko millään välttää sitä, että koko asunto näyttää kaatopaikalta monen viikon ajan kun peruukit on vallanneet vessan, makuuhuone on täynnä puolivalmiita pukuja ja olohuoneen pöytä on ainoa paikka missä enää mahtuu leikkaamaan kankaita?

Kiitos.

Vallitsevana mielentilana cosplay-angsti. Sängyn pohjalla kuumeisena köllötellessä turhauttaa että hyvää ompeluaikaa ei voi käyttää mihinkään muuhun kuin limpparin juomiseen ja katon kuvioiden tuijotteluun. Puvut kesken, paniikin alku jo havaittavissa.

Bakaconin ohjelmakartta julkaistiin eilen ja olen hivenen hämmentynyt. En tajunnutkaan olevani menossa cosplayconiin. Jos 22 ohjelmanumerosta 11 (tai 12 jos fffightinkin laskee cosplayhin liittyväksi) liittyy cosplayhin conissa, jossa ei edes ole perinteistä cosplaykisaa, en varmasti ole ainoa joka hämmentyy tästä painotuksesta. En kyllä voi omasta puolestani kovasti valitella, cosplay-ohjelmat kun itseäni aina kiinnostavat, mutta olisin kyllä silti jäänyt kaipaamaan jotain muutakin. Kertooko tämä nyt jotain siitä, että cosplayaajat ovat aktivoituneet ohjelmanjärjestäjinä vai että muut ovat laiskistuneet? En suostu hyväksymään että Bakaconin sijainti vaikuttaisi ohjelmiin näin paljon, mutta ovatkohan ohjelmanpitäjät mieluummin säästelleet ohjelmaideoitaan esimerkiksi Desuconiin, jonne kierrätetyt ohjelmaideat eivät kelpaa? Eipä tuolla kyllä paljon ole tarjottavaa conikävijälle, jota cosplay ei kiinnostaisi, ja kyllä itsekin olisin halunnut myös sitä muuta ohjelmaa. Onneksi cosplayohjelma näyttää varsin monipuoliselta ja pitäjiensä puolesta asiantuntevalta, ja siltä, että päästään lopultakin ”mitä cosplay on” tasoa syvemmällekin.

Nyt koetan karistaa angiinan vielä kertaalleen pois ja aloittaa oikeasti ompelemisen. Eipä taas jäänyt yhtään viime tippaan nämä hommat, ei.

Ilona

//Edit

Note to self, älä koskaan kirjoita että on cosplay-angsti menossa, sillä vaan manaa itselleen cosplayraivon. Tällä kertaa verenpainetta nostattaa eräs idiootti-Ilona, joka ei vaan osaa mitata että paljonko sitä kangasta tarvitaan, vaan elelee monta viikkoa pilvilinnoissaan, joissa Quinan takin kangasta on juuri sopivat määrät. Voitte varmaan arvata mikä todellinen tilanne on. Noh, kangaskauppaan siis. Koska raivoni ei ole laantunut yhtään, voitte arvata myös oliko sitä kangasta enää tarjolla. Tai tulossa. Joten tuijottelen nyt tässä hihatonta takinraakiletta ja kiroilen antaumuksella pääni sisällä (kipeästä kurkusta on se hyöty, että ei pääse kiroilemaan ääneen). Palapelin kokoaminen alkakoon siis, ei tuo vielä menetetty tapaus ole, mutta kylläpä sitä itseltään säästäisi melkoisesti hermoja kun vähänkin ajattelisi näitä asioita etukäteen.