Vähän ehkä Paras Con Ikinä

Viime vuoden desu on ollut lyhyen coniurani huippuhetkiä, joten nyt oli pieniä paineita miten tämän vuoden kanssa käy. Huolimatta kaikesta siitä stressistä ja itkusta, jonka onnistuin Eurocosplayn takia itselleni hankkimaan, oli tämän vuoden Desu kyllä minulle Paras Con Ikinä. Tai ainakin Tähän Mennessä ;)

Sibeliustalo oli edelleen ihana.

Tämän vuoden desussa en ollut peruskävijänä, vaan hääräsin toisena päivystävistä työvoimavastaavista aka työvoiman ylivänkärinä aka narikkavastaavana. Pahimpiin ruuhka-aikoihin hyörin siellä narikan puolella apuna, muuten hommana oli varmistaa, että työvuorojen vaihdot sujui ja kaikki rullasi kuten pitikin, sekä tuurata muita työvoimavastaavia tarvittaessa. Tämä yhdistettynä kisahommiin tarkoitti sitä, että ohjelmat jäivät kokonaan välistä tänä vuonna ja coni muutenkin hurahti ohi ihan karmealla vauhdilla.

Kiinnostavaa ohjelmaa olisi taattuun desulaatuun ollut taas koko ajan, mutta onneksi niitä näkee jälkeenkin päin. Koko conin aikana kävin vaan vähän vetistelemässä onnenkyyneleitä Gotoon haastattelun loppuvaiheessa, kun Mikurun livelaulun kuuleminen sai aikamoiset kylmät väreet kulkemaan selkärangassa.

Coni tuntui menevän nopeasti, vaikka kerrankin sille olin oikeasti varannut reilusti aikaa. Ajelin perjantaina Lahteen ja Kuopio kutsui vasta maanantaina. Omppuhotelli oli ihan kiva yöpymismestana, vaikka huone kävikin neljälle hengelle pikkaisen ahtaaksi. Sijainti oli kuitenkin jees ja auton sai kivasti linja-autoasemalle parkkiin. Kaikkien tavaroiden roudaaminen hotellille ei olisi yksin onnistunut, onneksi nappasin perjantaina  ja lauantaina mukaan orjiakyytiläisiä. Tänä vuonna en eksynyt Lahdessa kertaakaan, mikä on jo aika hyvä saavutus viime vuoteen verrattuna. 

Perjantai oli conin rakentelua, narikkahommien varmistelua ja porukalla syömistä. Näytin kuulemma varsin kuolleelta, kun olemattomat yöunet ja parin päivä itkukohtaukset eivät yleisilmettä kauheasti paranna.  Fanityttöminäni sai ensimmäiset sydänkohtaukset kun Gotoo istui ravintolassa melkein viereisessä pöydässä. Karmein pukuepätoivo pikkaisen helpotti illan aikana, kun vakuuttelin itselleni, että jos esitys feilaa vielä huomenna, teen pelkän poseerausvisiitin lavalle. Pe-la välisenä yönä nukuin enemmän kuin varmaan kahteen viikkoon, mitä ei kyllä huomannut lauantaiaamun silmäpusseista :D Lauantain yleistunnelmat oli pelkoa ja inhoa ja ahdistusta kisan takia, muuten olin ihan fiilareissa narikkahommista ja yleistunnelmasta ja ihan kaikesta. Narikka toimi kuten pitikin, joten sen suhteen ei onneksi tarvinnut turhia stressata. 

info oli tänäkin vuonna < 3

Kisan hämmennyksen jälkeen epätodellinen fiilis siivitti iltabileisiin asti. Iltabileet oli ihan paskat, kun kajareiden päällä tanssiminen kiellettiin. Iltabileet oli varsin loistavat. Paikka oli ihan kiva, vaikka ääntään joutuikin korottamaan musiikin yli. Desujuomia taisi tällä kertaa riittää paremmin ja QB oli nom nom nom oikein hyvää. Ja Mikuru valitettavan pahaa, vaikka sitä asuvalintani takia olikin ihan pakko juoda :D Yksityistilaisuuden päättyminen ”jo” kello 00 muutti tietysti vähän tunnelmaa kun normibaareilijoita pelmahti paikalle, joten vaihtauduttiin vielä Teerenpeliin muutamille ja sitten kiltisti kahden, kolmen aikaan nukkumaan.

Sunnuntai menikin vähän ”ohoh, joko tämä on loppumassa” –tunnelmissa. Ilman kisastressiä pääsi kyllä edellistä päivää paremmin nauttimaan yleisestä olemisesta. Narikassakin päättäjäisten jälkeinen loppuryysis saatiin ohi vartissa, mikä oli aivan mahtavaa. Sitten oli purkua ja kaatajaisia ja koko ajan semmoinen onnellinen virne naamalla, ajoittaisesta väsymyksestä huolimatta. 

Narikka saatiin melko tyhjäksi sunnuntaina.

Ennen conia olin ihan rikki puvun takia, lauantaina stressitasot kävi välillä niin korkealla, että ihan huimasi ja sunnuntai hurahti ohi hurjan nopeasti. Yleisfiilis oli kuitenkin aivan mahtava! Järjestelyt pelasivat hyvin, mitään isompia ongelmia ei ollut ja se ihana fiilis, kun oli edes pikkaisen omalta osaltaan mukana conin tekemisessä, antoi melkoisia kiksejä. Conin näkeminen järkkääjän vinkkelistä oli mielenkiintoinen kokemus ja lisäsi omia suunnitelmia jatkossakin tehdä jotain muutakin kuin vain peruskävijöidä ja kisailla.

Ihanat ihmiset tietysti tekivät ison osan conista, oli mahtavaa taas nähdä tuttuja ihmisiä ja tutustua uusiin. Ja sydän pakahtui aina, kun joku tuli kertomaan lukevansa tätä blogia. Viikonlopun paras blogiin liittyvä kommentti oli kyllä Teerenpelissä kuultu: En lue muita cosplayblogeja, kun niitä ei ymmärrä, sinun juttuja tajuaa tavallinen, cosplayta harrastamaton ihminenkin. Pelkkä ihmisten tapaaminen ja hengaaminen ei tee hyvää conia, mutta nyt ihmiset yhdistettynä hyvin hoidettuun coniin oli aivan awwwww.

Ja kunniavieraat. Purrrrrrrrrrrr~

< 3 Onneksi kaatajaisissa rohkaistun tätä nimmaria kysymään, Gotoo oli vaan niiiiiiiiiiiiiiiiiiin ihana < 3

Ei kait siinä sitten, ihan karmeet afterconfiilikset on edelleen. Tämä päivä oli vielä varattu fiilistelylle ja siivoilulle, huomenna alkaa tositoimet Franin kanssa. Oikeastaan olen siis tänään vaan istunut koneella ja nukkunut päiväunia, joten yösiivoamista luvassa.

Puvuista tulee juttuja kun on jotain kerrottavaa, ihan pelkkää Perrine+Mio –päivitystä kolmella kuvalla en taida kehdata tehdä. Tai sitten kehtaan. Katellaan.

Ilona