Tracon VI: Five by five eli Faith ja karmeat kalahousut

Kalahousut -nimikkeestä kiitos Hoothootille, joka totesi heti kankaan nähdessään, että se näyttää kalalta. Traconin lauantain asuna iltahengausta ja biletystä varten oli se räväkämpi vampyyrintappaja. 

Faithin valitsemista ei varmasti tarvitse perustella kenellekään Buffyä ja Angelia katsoneelle. Nimenomaan tämän Faithin ensiesiintymisasun valitseminen oli aluksi enemmänkin vitsi, koska arvelin, ettei noita housuja saa fiksusti toteutettua. Kiitos Eurokangas ja Party mix –palakangaslaatikko, josta löytyi useampaakin potentiaalista kangasta. Vitsistä tuli totta, vaikka meinasin livistää kyllä noiden housujen pitämisestä vielä viime hetkellä, sillä onhan ne aika karmeat. Yhteisön paine kivasti tähän sitten pakotti: 

< corbin > Sokeatkin saa näkönsä takaisin ihan vain sen takia että voivat haukkua niiden housujen kamaluutta

< adreena > nyt ryhmäpainostus peliin, ei leikitä sun kaa jos ei käytä rumia ysäripöksyjä!

Tässä voisin samalla pikkaisen avautua hahmojen tunnistettavuudesta. Minulle on useampikin ihminen kommentoinut, kun olen sanonut esim. suunnittelevani Buffyn pukuilemista, että harmi kun niitä hahmoja ei tunnisteta. Tämä liittyy myös osittain Irtsan blogin kyselyyn, ketä varten pukuja tekee. Koska olen koko cosplayurani tykännyt tehdä sivuhahmoja, en ymmärrä tunnistettavuudesta vinkumista. Kyllä, se on imartelevaa, kun tullaan pyytämään kuvia, mutta coneissa varsinkin huomaa, että kuvia tullaan pyytämään näyttävistä puvuista myös silloin, kun kuvaajalle ei hahmo ole tuttu. Parhaita keskusteluja pukuilemistani hahmoista on tullut coneissa, joissa ne eivät ole niitä tutuimpia hahmoja (mm. Lani, Mizuho, Pris) eikä kukaan koskaan ole tanssinut fanitustanssia puvulleni ennen Faithia. (Irtsa < 3) 

Toki minun tilanne on vähän erilainen kuin blogia pitämättömän pukuilijan. Kun blogissa mainitsen tekeväni puvun X, todennäköisesti muutama lukija muistaa asian vielä conissakin. Toisaalta Anikin conikohtaiset pukuketjut ajavat vähän samaa asiaa, siellä voipi huudella niistäkin puvuista, joita ihan jokainen conikävijä ei muuten tunnistaisi. Itse teen pukuja kuitenkin ennen muuta itseäni varten. Se, tykkääkö siitä conissa kaksi vai kaksi sataa ihmistä, on enemmänkin sivuseikka.

Laiskuus iski conissa, joten Faithin tatutointia ei miun kädessä nähdä. Kynsien lakkaaminen Macross-luennon aikana vielä onnistui, mutta tatuoinnin väkertämistä en ruennut siellä testamaan. Joten näitäkin housuja on varmaan pakko ulkoilttaa vielä uudestaankin, että saan oikeaoppisia kuvia tatuoinnin kanssa.  

 

Kovin imartelevana en tätä pukua pidä, keskikroppa saisi olla todella timmiä Eliza Dushku –tasoa ,johon nyt meikäläisellä on vielä matkaa. Puku itsessään oli kuitenkin tosi mukava päällä ja pitkään neuletakkiin yhdistettynä tällä pärjäsi myös Tampereen yössä. Törkeästi kyllä vihjailtiin, että baarin poke ei suinkaan kysynyt miun henkkareita nuorelta näyttämisen takia, vaan nähdäkseen minkä ikäinen ihminen kehtaa laittaa tämmöiset housut jalkaansa :D 

Iltabileasuna Faith toimi myös kivasta, vaikka bileissä ei soinutkaan ihan yhtä hyvää musaa kuin Bronzessa Faithin pistäessä siellä jalalla koreaksi. 

Toinen Faithin asu toisesta Faithin hahmokehityksen kannalta merkittävästä jaksosta on jo kaapissa  valmiina ja lähtee kuvattavaksi heti kun ennätän. Siinä on vähemmän karmeat ysäripöksyt, joten se tuskin pääsee conikäyttöön!

Ilona