Pukuja, pukuja, pukuja!

Kesäkuun puolella ollaan ja pukupaniikki on virallisesti alkanut. Tunnelmat pukujen (kyllä, monikko) suhteen on kuitenkin ihan korkealla, kun työstressi on loppusuoralla, pukujen aiheuttama kiire ja tekemisen meininki tuntuu oikeastaan ihan kivalta vaihtelulta. Tekemistä on vielä ihan tolkuttoman paljon, mutta ainakaan tällä hetkellä pukujen ajatteleminen ei nosta kylmää hikeä pintaan, kuten viimeisen parin viikon ajan.

Tulossa olisi kuitenkin kolme pukua. Jooh, tämä keskittymishäiriöisyys on jo melkoinen ongelma. Mion kohdalla houkuttimena oli se, että peruukki oli valmiina, piti vaan pistää ponnarille ja pidennyksiä, ja muuten puku ei ole kuin takki ja kengät, joista jälkimmäset nekin on hätätapauksessa valmiina, vaikka mieluummin teen vähän paremmat vielä ennen conia. Uikkari-alaosa on jo valmiina, mutta en nyt kuitenkaan toivottavasti pelkästään siinä hypi, vaan koitan tässä ensi viikolla ommella surauttaa takin. Siitä ei varmasti tule mitään ompelutyön mestarinäytettä, mutta jos se edes sinne päin onnistuu, niin Mio saapuupi sunnuntaina paikalle. Lauantaina harkitsin jopa(!), että olisin ihan normivaatteissa ennen kisaa ja illalla, mutta kun yksi maailman simppelein cossi on ollut jo pitkään mielessä ja joka olisi semmoinen, että sillä kehtaa lähteä iltaakin istumaan, niin sorruin. Valkoinen t-paita, mustat shortsit, blondi peruukki (joka tosin on vähän väärän sävyinen, sorry) ehkä vihreä esiliina, ja pieni lisärako hampaiden väliin. True blood on parasta mitä telkkarista on näkynyt vuosiin ja Sookie on hahmona vihastuttavan ihastuttava.

Traconin kisailmot pamahti toisen kerran auki ja.... mie sorruin. Luotan vaan tähän kesän ja ihanien ilmojen antamaan lisäinspiraatioon ja yöttömään yöhön, että se tarjoaisi vähän lisätunteja tekemistä varten. Kisan ja piraattiryhmän ajoittuminen samaan päivään aiheuttaa pientä päänvaivaa, kun pitäisi nyt päättää onko kolmas pukuni Lani, ja jos on niin onko Lani vai Giselle sunnuntain pukuna. Lauantaina siis puvun vaihtoa kesken päivän luvassa, kun ei tuolla kisapuvulla ehkä koko päivää pysty olemaan, jälleen.

Lanin siis ajattelin tehdä ei-kisapuvuksi. Kisapuku sen sijaan on juuri sellainen hulluus, josta olen hokenut itselleni, että ei tuota saa hyvin tehtyä, älä edes unelmoi. Pari viikkoa kuvia sillä silmällä tuijottelun jälkeen päätin kuitenkin, että menköön, kerrankos sitä kesä vietetään pukuja tehdessä ja uusia haasteita kaivataan aina.

Traconin kisapukuna on siis:

[viiden pisteen vihje] Final Fantasy hahmo

[neljän pisteen vihje] joka esiintyy sarjan kahdeksannessa osassa

[kolmen pisteen vihje] joka sanoo koko pelin aikana vain kolme repliikkiä

[kahden pisteen vihje] jolla on punaiset hiukset ja joka ulkomuodostaan huolimatta on nainen

[yhden pisteen vihje] joka pelin tapahtumien aikaan nökötti kuuta kiertävällä radalla kunnes Ultimecian riivaama Rinoa kävi hänet vapauttamassa

Tadaah, velhottarien (onkohan se edes sorceress-sanan oikea suomennos?) keräily jatkuu! Olen kyllä edelleen vahvasti sitä mieltä että Rinoana minua ei tulla näkemään (tai noh ehkä joskus teen sen tanssiaismekon), joten voipi olla että vain nämä kolme pahisvelhotarta, Edea, Ultimecia ja Adel päätyvät cosplaykokoelmiini. Hahmosta, puvusta ja suunnitelmista sen suhteen tarkemmin kirjoittelen Desun jälkeen, nyt keskityn tähän kauniimpaan velhottareen, että hänet saataisiin esittelykuntoon.

Adel, niin kovin nättinä vankilassaan

Ja ne lukijat, jotka haluaisitte tulla minua Desussa moikkaamaan, mutta ette oikein tiedä mitä sanoa, saapi tulla lauantaina onnittelemaan, vaikka olisin kisassa vihon viimeinen. Satuin ajoittamaan syntymiseni päivälleen 25 vuotta ennen toisen Desuconin alkua, ihan tarkoituksella tietysti. Kun miulta on kysytty mitä aion synttäreilläni tehdä, kun maaginen neljännesvuosisata nyt täyttyy, olen aina vastannut että ”enpä mitään ihmeempiä”. Ja sitten jälkikäteen tajunnut että noh, ehkä sittenkin nimenomaan jotain ihmeempiä.

Ilona