Desupuvut alta pois: Mikuru Beam ja jälleen unohtuneet housut.

Pitää äkkiä raportoida Desuconin loput puvut pois alta ennen Nekoa, vaikka siellä ei uusia pukuja luultavasti nähdäkään.

Lauantaina narikoin ja iltabiletin vanhempana versiona Mikuru Asahinasta. Takaraivossa oli ajatus stalkata Gotoota yhteiskuvaa varten, mutta fanityttö-minäni jänisti ja uskaltauduin nimmariakin pyytämään vasta kaatajaisissa.

Japsun ikuistamana kuvauspalvelussa

Mikurusta ei luultavasti näiden kahden kuvan lisäksi kovin montaa kuvaa conin ajalta ole, tuskin kukaan kun sitä tuntui tunnistavan. Taisi jopa yksi käydä kuvaa pyytämässä. Asuna Mikuru oli juuri sellainen kuin pitikin, mukava puku, jossa pystyi oikeasti liikkumaan, jos ei ottanut lukuun kenkiä, joita olisi voinut tietysti vähän testailla ennen conia. Koko asuhan on kyhätty ostovaatteista ja vaatekappaleet täysin henkkamaukkaa, paita ostettu joskus vuosia sitten ja hame tässä alkukesästä. Ja koko viikonloppua ajatellen tuo hame oli todella pitkä.

Mikuru Beam!

Näköjään en ennen Nekoa taida keritä oikeasti pukua kuvauttamaan, joten lisäkuvia lienee luvassa joko Nekosta tai Animeconista, jompaan kumpaan tämä lähtee uusintakierrokselle.

Juria näyttää vaivaavan jonkinlainen desukirous, kun viime vuonna peruukki hukkui matkalla ja tänä vuonna Ashe varasti ihan oikeutetusti sitä aikaa niin, että puku jäi paria päivää vaille valmiista. Sunnuntaille piti jotain vaatetusta keksiä, vaihtoehtona oli joko Mikuroida sekin päivä, tai kaivaa kaapista jotain vanhaa. Koska Hoothoot lupautui Perrineksi ja yhteiskuvat on aina pop, huomasin taas olevani ilman housuja Sibeliustalolla. Tällä kertaa Mio oli varustautunut hännällä ja korvilla. Ja aivan väärillä kengillä, kun Mion omat kengät luurasivat lähtöhetkellä jossain äidin vinttikomerossa.

Mio-kuvista kiitos Madulle ja yukitolle < 3

Koulukuvailua med HootHoot

Mio on ensimmäinen asu, jota pidän näinkin monessa conissa päällä, joten ilmeisesti olen siihen tyytyväinen. Housuttomuuteen olen jo tottunut ja pakarat vilkkuen ympäriinsä kulkeminen ei ahdista. Tiedän kyllä miltä näytän ja olen ihan okei sen kanssa, vaikka aavistankin ajoittaisia ihan karmee huomiohuora –viboja. Kirjoitan joskus taas pitkän ja pohdiskelevan jutun siitä, mitä positiivista cosplay voikaan tehdä itsetunnolle ja miten en ennen tätä harrastusta olisi uskonut kehtaavani kulkea julkisilla paikoilla käytännössä pelkässä uimapuvussa. Ja miten paljon tässä oikeasti on pohjimmiltaan kyse vaan itsensä esittelystä, vaikka muuta väittäisinkin.

Eeppiset pilvet on eeppisiä.

Yllätyin, miten moni Miosta tuli pyytämään kuvaa, luulin että tämä on nyt jo ihan vanha juttu, varsinkin kun lauantaina näkyi toinenkin Sakamoto paikalla. Mutta kaipa Iskunoidat on edelleen jokaisen fappikansion peruskamaa. 

Pakollinen pyllykuva

Nyt voisin melkein luvata, että Mio lähtee ansaitulle lomalla tämän vuoden conien osalta. Mutta toisaalta, kun puku on kesäconeja ajatella juuri sopivan viileä ja olen sen toteutukseen kerrankin varsin tyytyväinen, ei se ihan poissuljettu vaihtoehto kuitenkaan ole. 

Desuconin hamepituuksien kehitys, yhtä pitkähamehairahdusta ei lasketa. Mitähän kolmipäiväsestä conista olisi seurannut...

Kuopiossa alkaa viimeisen viikon Nekopanikointi, tällä kertaa tosin ei pukujen, vaan ohjelman ja yleisten järjestelyjen parissa. Jos nekon pukuhuoneista puuttuu jotain oleellista, tiedätte nyt ketä syyttää.

Ilona