Frostipuvut 1 ja 3, Kaaputyty ja Tiss--pyll--hmm. Evil mastermind

Juppelis puppelis eli vuorossa pakollinen Frostbiten pukukatselmus, vaikka kaikista kostyymeistä saittekin jo esimakua edellisessä selfie-päivityksessä. Tässä esittelyssä perjantain ja sunnuntain puvut, lauantaista luotan saavani eeppisiä kuvia ihan omaan päivitykseensä.

Älä esitä Nibu, tykkäät noista vaatteista. Ja kato tuota Dekoa, ei sulla ole mitään hävettävää.

Perjantaina oli jälleen vuorossa Nibutani Shinka Chuunibyou demo Koi ga Shitai!sta. Tämä taitaisi olla... viides? neljäs? no aika mones kerta kun huomaan hiuspinneileväni. Nibutani on hahmona ihana, sen hahmodesing houkuttaa minua ihan joka kerta ja aina kun uusia pukuja edes vilahtaa ja Chuuni nyt vaan on niin puhdasta rakkautta, että jos nyt pitäisi yksi hahmo valita, jota cossaisin ikuisesti, niin tahtoisin olla ikuisesti ikinuori Hiuspinni. Erityisesti koska näytelmäkerho-hahmo, jolle näköjään heitetään jokaisessa jaksossa uusia pukuja ihan vaan koska voidaan. Haluan vain tehdä ne kaikkiiiiii~

Teppo ihanasti pari kuvaa otti, muuten ihan kuvaton Nibu olisi ollut

Kaapu-Nibu oli tarkoitus tehdä jo kesän Aconiin, jolloin askartelin soljen ja puolet viitasta. Nyt painelin viittaan vähän feikkikuviota, taistelin kengät ja tein mekon. Opin conissa taas uutta mekkojen rakenteesta, Kizzy valisti minua kauniilla sanoilla ("Ilona ens kerralla muista pers pylly") että tosiaan mekon takaosa voisi olla aavistuksen etuosaa pidempi niin pakarat ei ihan vilkkuisi koko ajan. No nyt ei onneksi vilkkuneet koska siveellisyyskaapu, jonka kanssa sai kyllä sitten taiteilla taiteellisten tuultenvireiden kohdalla. Oli nimittäin oikeasti niin lyhyt mekko takaa, että en olisi ilman pyllypeittoa kehdannut sitä pitää.

Vähän sniikkasin lavalle.

Niin kovin feikki Mori Summer

Miuta jäi harmittamaan, että kuvasaldo jäi tosi pieneksi eikä Hootin joulukuusen kanssa saatu yhtään yhteiskuvaa (EIKUN SAATIINPAS, ainakin kaksi kävijää otti meistä kuvan, ne jos vaan jostain internetin syövereistä löytyisi!) joten tässä taas yksi puku jatkuvasti pitenevään Kunhan löydän ihanan kuvaajan Kuopiosta ja ihania kuvauspaikkoja ja aikaa niin kuvataan -listaan. Kaikkien listan pukujen roudaaminen yhtään mihinkään coniin vain kuvattaviksi olisi aivan liian vaivalloista, joten ehkä aloitan tosissani kuvaajan metsästämisen. Jos ryhtyisin pitämään valokuvauskerhoa koululla...

Hidasta chuunibyoukävelyä ja ylhäällä pysyvät kengät! Hallelujaa ompelen tästä eteenpäin kengät aina kiinni itseeni. Siis sukkahousuihin.

Tunteeni lauantaina. Junko Enoshima, Danganronpa

Lauantaina koin jännän ja ihan uuden fiiliksen cosplayurallani, kun conissa pyöri peräti kaksin kappalein hahmo, jota aioin pukuilla seuraavana päivänä. Vaikka jotenkin kuvittelen, että en pukuile vaan pöhköjä sivuhahmoja, joita kukaan ei tunnista, niin taitaa miun pukuvalinnat kuitenkin edelleen yleensä olla aika ei-suosittuja. En muista milloin olisi ihan sama hahmo tullut vastaan conissa. Vai onko ikinä.

Pienet jutut on parhaita.

Joten nyt pääsin ekaa kertaa siihen ahdistavaan vertailun tunnevyöryyn, joka iski siitä, että onko oma puku riittävän hyvä, kehtaanko laittaa sitä päälle, entä jos se on ihan kamala kun näin miten kivoja muiden Junkot oli.  EI SILLÄ, ETTÄ SILLÄ OLISI MITÄÄN VÄLIÄ. Tiedostan kyllä mitä pöljää vertailu on mutta jotenkin sille ei vaan mahtanut yhtään mitään. Iski hetkellinen epätoivo.

ja näpertäminen.

Epätoivoa ois toki auttanut se, että olisi oikeasti testannut koko pukua päälleni ennen conia, nyt olin taas perinteiseen tapaani vaan pistäny osan puvusta päälle ja jatkanut ompelua, siirtynyt seuraavaan osaan jne. Kun sitten laitoin Junkon puvun päälleni sunnuntaina, tykkäsin puvusta ja olin oikeesti varsin tyytyväinen siihen. Lauantaina olin ahdistavan tietoinen vaan kaikista puvun puutteista, sunnuntaina ne eivät häirinneet enää yhtään niin paljon.

Tämän takia pitää tallentaa paljon kuvia, että löytyy oleellisia refekuvia.

Tämän taidon opin ehkä seiskaluokalla. Tosin sillon niitä ruusuja kai tehtiin johonkin muuhun kuin rintsikoihin. Muistaakseni.

Nyt kuvia katsellessa taas kyllä häiritsee melkein kaikki. Junko on nyt pitkästä aikaa hahmo, joka ei todellakaan mene kaapin pohjalle odottamaan sitä mystistä Jotain Päivää, jolloin haluan pitää sitä uudestaan, vaan jätän sen tuijottamaan itseäni kaapin etuosaan, että teen ne tarvittavat muutokset, jotka itseäni vaivaavat ja pidän pukua oikeasti vaikka heti seuraavassa tapahtumassa, mihin olen menossa. Puku oli kaikinpuolin niin mukava, että mielelläni pidän sitä uudestaan, erityisesti jos muita dangatytyjä (ja miksei pojujakin tosiaan) sattuisi samaan coniin.

Tapio Matikainen kuvaili meitä kivasti. Bäkkärin käytävä on ihana.

Lmmz kuvaili sivusta sen about ainoan posen, jonka kesken conipäivää jaksoin miettiä kun kuvaa pyydettiin.

Junkohan oli aika viime hetken puku, odottelin aina peruukin tulemiseen saakka että aloin edes tosissani pukua suunnittelemaan. Ainoat kompastuskivet olivatkin sitten oikeastaan kengät, joita pari viikkoa ennen conia aloin etsiä ja viikko ennen conia metsästin jo hyvin epätoivoisesti.  Melkein mitkä hyvänsä edestä nyöritettävät pitkät maiharit olisivat käyneet, mutta kun ei löytynyt ei yksiäkään. Edes oikeista kenkäkaupoista. Niin ja kaulakoru, jonka metsästämiseen en käyttänyt viimeisen viikon stressihetkiäni vaan totesin suosiolta tilaavani ulkomailta. Ihanaa ysärikaulakorua odotellessa siis.

Nämä euron maksaneet kenkulit, jotka roudasin joskus syksyllä kirpparilta kotiin, ihan vaan jotain tämmöistä hätätilannetta varten, saivat nyt toimia riittävän hyvinä kenkinä. Leikkasin saappaat edestä auki, käänsin, tein reikiä, lisäsin mustaa keinonahkaa sisäpuolelle kieleksi ja pujottelin nauhat (sunnuntaina yöllä) ja siinäpä se.

Sisarrakkautta. Tai sit ei.

Epäileväinen ilmeeni on epäileväinen.

En ees tiiä miten tuo Niew saa näistä hörpdörpaisullaonkamera -hetkistä oikeesti julkaisukelpoisia kuvia.

Käytän irtoripsiä ihan superharvoin, Junkolle överiripset sopi ihan kivasti. (en oo ihan varma sopiko sama meikki sit kaatajaisiin Nibutanille, onneksi ripset sit rupeskin irtoomaan.) Kynnet on GTn superalesta ostetut teippifeikkikynnet, jotka oli niin kätevä laittaa sormiin ja myös ottaa pois. Lakkailin niitä kivasti infossa aamutuimaan. Desun cosplaypukuhuoneissa tulee olemaan läpinäkyvää teippiä niin kauan kuin itse niiden sisältöön vaikutan, jos ei muusta syystä niin siksi, että voin itse käydä korjailemassa tissejäni. Yleensä luotan muutamien file-silikoni-rintsikka-asioiden voimaan, tällä kertaa niiden lisäksi kunnon teippaukset takasivat, että asun olellisin osa eli nuo rintsikoiden ruusut, pysyi paikoillaan. Teipin irrottaminen on vaan aavistuksen ikävää.

Ehkä suosikkikuvani! Ihana Korbbunen!

Tai sit ehkä tää.

Juu ei näiden kuvien katseleminen yhtään muuten helpota pukuintoa ja conifiilistä. Onneksi kesädesua saa suunnitella jo ihan täysillä ja parin päivän päästä alkaa talviloma, jolloin minua ei kutsu mikään räntäsade vaan (kokeiden korjaamisen ja oppituntien suunnittelun lisäksi) toivottavasti ihanat pukujutut.

 Ilona

 Translation: Pics from Frostbite! Friday I wore Nibutani once again. I so wanna do all of her costumes! And Sunday was time for Junko from Danganronpa. Small details are important, really important.


ps.

Traconcosplay ♥ Desucosplay. Ja toisinpäin.