Koetin käyttää kyydinodotteluhetket sunnuntai-iltana Sorsapuistossa hyväksi ja kirjoittaa tätä jo silloin, mutta kun yhdenkään järkevän lauseen kirjoittaminen ei onnistunut vartin aikana, oli pakko todeta että conitus oli vaatinut veronsa ja keskittyä vaan hereillä pysymiseen. Eilisen päivän vietin Savonlinnassa korkeakulttuurin parissa (loistoreissu tämäkin, vaikka ilmeeni kun viime viikolla minulle vasta selvisi, että oopperamatka oikeasti sijoittui heti Traconin jälkeiselle päivälle), joten olo on vieläkin vähän nuutunut ja tuntuu, että voisin nukkua pari vuorokautta putkeen. Ennen conia ollut viikko meni järjestään niin vähillä unilla ja viikonlopun yhteenlasketut nukkumisetkin jää alle 9 tuntiin, että olo on vähän pöhnäinen.
Hotellin valinta oli osunut miulla kyllä nappiin. Pähkäilin alunperin Omenahotellin ja Holiday Innin välillä ja jälkimmäiseen päätymistä ei kyllä voi katua yhtään. Conipaikan läheisyys oli niin luksusta, että tästä eteenpäin kilometrinkin matka tuntuu hirmuisen pitkältä. Buffetaamupalan voimilla mentiin molempina päivinä koko päivän ajan vesitankkausta ja desumehua lukuunottamatta, ja hotellihuoneen ilmastointi oli todella hyvä ulkona paahtavasti helteestä huolimatta. Välillä itseasiassa jopa palelsi. Viikonlopun jännittävin hetki ei suinkaan ollut cosplaykisassa lavalle meneminen, vaan ekaa kertaa hissistä poistuminen hotellilla Mion asussa. Onneksi respan läpi oli lyhyt matka :D
Tuolla aikaisemmassa päivityksessä luettelinkin kaikkia ihania ohjelmia mitä haluan käydä katsomassa, mutta kuinkas kävikään. Onnistuin koko viikonloppuna katsomaan vain avajaiset, päättäjäiset, pätijöiden tietovisan ja cosplaykisat. Lauantai meni jotenkin ihan totaalisesti ohi, aamulla lähdin hotellilta Miona ja pähkäilin koko aamupäivän käynkö vaihtamassa kisapuvun päälle hotellilla vai raahaanko sen pukuhuoneisiin. Adel oli sen verran epämukava kävelypuku, että päädyin jälkimmäiseen. Joten puvun hakemisessa, vaihtamisessa, tuomaroinnissa, kuvauksissa, jonottelussa, kisassa ja ulkokuvien ottamisessa meni oikeastaan koko lauantai-iltapäivä, niin että kun oli vaihtautunut takaisin Mioon kuuluikin melkein heti jo ensimmäinen kuulutus conipäivän pikaisesta päättymisestä.
Sunnuntai lähti käyntiin hivenen hitaasti edellisen päivän väsymyksen jälkeen, olin Gisellenä conipaikalla vasta kymmenen jälkeen, joten niin peruukit kuin zombitkin jäivät näkemättä. Pätijä tietovisa oli varsin viihdyttävää katsottavaa ja kuultavaa, mutta onnistuin sen jälkeisessä hötäkässä hävittämään kännykkäni. Lopulta kolmen tunnin päästä se kolmannella etsimiskerralla löytyi kuin löytyikin penkkien välisestä kolosesta, mutta harvoin olen tuntenut itseäni yhtä orvoksi kuin noiden kolmen tunnin aikana ja se vähän verotti sunnuntain yleisfiilistä. Ryhmäkisasta kävin katsomassa viimeisen puolikkaan ja ne esitykset, mitä näin, oli todella hyvätasoisia. Sitten piraattien yhteiskuvien ottamista ja hups, olikin jo päättäjäisten aika. Hirmuinen hötäkkä tuntui olevan koko viikonlopun, yhtä aikaa kiirettä ja hengaamista, niin monesti olisin päässyt mieluisiin ohjelmiin vasta niiden loppupuolella.
Lämpötilathan oli juuri niin pahoja kuin pelkäsinkin, mutta jotenkin vaan selvisin siitä huolimatta hengissä. Ikinä ei ole ollut niin mukava päästä suihkuun kuin lauantai-iltana, eikä Mion asu ole koskaan tuntunu yhtä viileältä kuin Adelin jälkeen. Desupöydän houkutus oli kyllä melkoinen mehun ja jäillä varustetun mehun ansioista, vaikka lauantaina kyllä tulikin juotua vettä liian vähän.
Yleisesti ottaen Tracon oli ihan jees. Viikonlopusta jäi mukavat fiilikset, mutta ehkä enemmän ihmisten kuin ohjelman takia. Oli mukava törmätä ihan livenä niin muihin ani.mun bloggaajiin kuin #desuconilla pyöriviin (ja absinttikannuihin..) ja oli kiva pyöriä piraattiryhmän kuvaajana ja sunnuntaina puvun kanssa mukana. Eli omg, olin kuin mikäkin hengaajateiniernu! Jokainen ”hei ootko Ilona” –kommentti lämmitti (heh heh) hirmuisesti, kiitos siis kaikille jotka kävitte kommentoimassa blogiani tai kertomassa että olette innolla seuranneet pukujen edistymistä.
Valokuvia otin ihan luvattoman vähän koko viikonloppuna, en ottanut yhden yhtä kunnollista paparazzikuvaa enkä pyytänyt ketään random conilaista poseeraamaan. Niitä piraattikuvia on kyllä pari tuhatta, mutta kun juuri Desussa pääsin taas kuvaamisen makuun, niin nyt harmitti, ettei Tampere talo tarjonnut samanlaisia salakuvailumahdollisuuksia kuin Sibelius talo tai Kaapelitehdas, joissa molemmissa pääsi kivasti pikkuisen väkijoukon yläpuolelle ja oli selkeästi jokin yksittäinen tila, jonka läpi suurin osa conikävijöitä kulki. Kauniita pukuja oli kyllä todella paljon, eli kuvauskohteita olisi ollut. Mion kanssa kuvaaminen oli kyllä taas yhtä haastavaa kuin Desussa, kun normaalisti kuvaa oikealla silmällä ja nyt siinä oli silmälappu päällä, eikä sen poiskaan ottaminen auta kun ei ole piilaria.
Cosplaykisasta ei ole paljon sanottavaa, oli ihan kiva, että välillä on kisoja, joissa ei ole sitä 3 minuutin esitystä, vaan pääpaino olisi se pukuun keskittyminen, vaikka se syökin kisan viihdyttävyyttä. Käytännön järjestelyt tuntuivat kyllä heti Desun ensiluokkaisuuden jälkeen vähän tökkiviltä, tiedonkulku oli vähän mitä sattuu (no itse kyllä kyselen jatkuvasti pienimmätkin epäselvyydet, niin itse olin melko hyvin kartalla suurimman osan ajasta) ja aikataulut eivät ihan pysyneet kuosissaan. Olisi kyllä kiva joskus olla backstagella niin että näkisinkin jotain, vahvuuksettomilla piilareilla kanssakisaajat jäi taas vähän blurratuiksi. Samoin tuomarit, joista Kokonhoray oli ainoa jonka oikeasti tuomaroinnissa tunnistin :D (pitääkin kaivaa jostain tietoa että keitä ne muut tuomarit edes oli, meni minulta nimittäin ihan totaalisesti ohi) Taas kävi näin että kolmen parhaan joukkoon en päässyt ja kyllähän se taas harmittaa, ja pistää pähkäilemään että mitähän sitä seuraavaksi keksii. Kaikesta siitä mikä puvussa itseäni rassasi, voitte lukea luultavasti jo myöhemmin tänään.
Näillä näkymin Tracon oli miulle tämän vuoden coneista varsinaisesti viimeinen, Helsingin kirjamessuille ja WCS- karsintaa katsomaan olen luultavasti tulossa, mutta taitaa niin Finncon kuin Ropeconkin jäädä tällä kertaa välistä. Ihan pikkuriikkinen tauko deadlinesta ja puvuista saattaisi olla paikallaan. Tosin matkalla Savonlinnasta kotiin taisin päättää jo CosplayGaalan asuni ja miettiä esityksen aika pitkälti, vaikka ei todellakaan ollut tarkoitus. Olen tässä vähän tuumaillut, että seuraava kisa-asu voisi olla jotain, missä oikeasti voi liikkuakin kunnolla, että siihen lavaesiintymiseen saisi vähän vaihteluakin. Mutta sittenpä hoksasin että CosplayGaala on niitä harvoja (ellei jopa ainoa?) coni, jossa länsimaisilla hahmoilla kisaaminen on sallittua, ja miun sormia on jo yli vuoden syyhyttänyt yksi kermakakku-unelma eräästä elokuvasta. Kiroilen jo nyt, jos taas päädyn sinne Glorian kapeille käytäville jättimäisen mekon kanssa ja mietin että mitenhän sen taas edes Helsinkiin kuljettaa, mutta mitä sitä aina cosplaysta ja tuskasta sanotaankaan. Ja ei huolta HootHoot ja muut salaisten cosplayasujen vihaajat, tämän puvun paljastan kyllä heti kun annan idean hetken aikaa hautua pääkopassani ja päädyn oikeasti kangasostoksille.
Kuopiosta Tampereelle ja takaisin matkasin urheiden Sotahuutosotureiden matkassa ja varsinkin kotimatkalla auton keskiosan vallanneet bofferikeihäät oli oikeasti loistavat olla olemassa, harvoin olen torkkunut autossa yhtä hyvin.
Ilona
No comments:
Post a Comment
murheita, ideoita, ahdistuksen aiheita? antaapi kuulua vaan.