Luukku 2: Disneyn ei-ihan-prinsessoja

Hyvää joulua tai ainakin joulukuuta!

 Ilona Cosplayn joulukalenterissa esittelen jokaisena joulukuun päivänä aina jouluaattoon asti joitakin hahmoja, joita tahtoisin cosplayata. Hahmot saattavat olla vain haaveita, todellisia suunnitelmia tai jo aloitettuja projekteja, mutta niitä kaikkia yhdistää Se Jokin. Tule mukaan selvittämään millaisia pukuja blogissa vielä saatetaan nähdä oikeasti toteutettuinakin! Kissa elää kiitoksilla ja itse saan pukujen tekemiseen lisäpuhtia aina, kun joku kommentoi innostuvansa samoista hahmoista tai odottavansa valmiin puvun näkemistä. Joten kommenttilaatikko laulamaan!

Koska jokaisella itseään kunnioittavalla cosplayaajalla pitää tietysti olla Disney –pukuja suunnitteilla, on minullakin. Huomaa sarkasmi edellisestä virkkeestä, en oikeasti ole mikään Disney prinsessoiden suurin fani, ja yllättävän harvat Disneypätkät herättävät minussa juuri mitään pukufiiliksiä. En tiedä onko lapsuuden suosikkileffat tullut katsottua niin monta kertaa ja myös aikuisemmalla iällä vai olenko nähnyt prinsessahommia pukuiltavan niin paljon, että sisäinen hipsterini ei oikein halua lähte mukaan samaan kelkkaan, en tiedä. 

Jos joku ihan ”oikea prinsessa” pitäisi valita, ottaisin varmaan Arielin, koska Pieni merenneito on Kaunottaren ja Hirviön ohella se oma suosikkileffani. (Sillä ainoalla oikealla vuoden 1989 –ääninäyttelyllä kiitos).  Jos joskus Arielia tekisin, olisi pukuvaihtoehtoina pinkkiunelmamekko haarukoineen tai sitten tuo muotiluomusten kruunaamaton kuningatar eli purje.  Jos ette ole lukeneet Aranan analyysejaArielista, niin hus lukemaan.

Kaksikin ihmistä kommentoi, että miun pinkki Grandiksen mekko TIFFssä toi mieleen tämän, kun vielä yhdistyi punaiseen tukkaan.

Tää varmaan ois silleen tosi vartaloa imarteleva puku.

Oikeasti Arielin edelle kaikissa suunnitelmissa kiilaa kyllä Ursula, tosin ei siinä perinteisessä muodossaan vaan valeasuisena Vanessana.

Ursula lonkerot off-modella

Pahikset on ihania silloin kun niissä on syvyyttä ja särmää ja Ursulassa on molempia. Vanessa on jäänyt minulle jotenkin tosi vahvasti mieleen jo silloin kun elokuvan näki ihan pienenä, vaikka puku ei mitenkään hurjan erityinen olekaan.

Luulen, että se on tuo kulmakarvan nostaminen (jota siis teen itekin jatkuvasti) mikä tässä on alusta asti viehättänyt.

Mut Vanessa häämekko on muuten tuhat kertaa tyylikkäämpi kuin Arielin olkatoppaushirvitys. Vanessan normiasua olen katsellut jo sillä silmällä ja hipelöinyt välillä kankaitakin, mutta sen suurempia suunnitelmia ei vielä ole.

Ihanin asennetyty

Lemppari Disneytytyihini lukeutuu ehdottomasti Herkuleksen Megara. Siinä missä peruspuku hänestä onkin ihan kiva, #ihanaope Cilla linkkaili aikoinaan ihan törkeän kivan version Megarasta Herkuleksen panssareissa. Hnngghh, tahtoisin vain.  En ole genderbend –versiota mistään puvusta tähän mennessä tehnyt, mutta kerta se olisi ensimmäinenkin! Enkä muutenkaan tehnyt pukua muun kuin virallisen version mukaan! Ja voi että kaikki ne pähkäilyt mitä pääsisin kirjoittamaan cosplaysta ja siitä mikä taas on cosplayta ja hnnngghh! (ihan kuin en voisi jo muutenkin kirjoittaa mutta silti!)

TÄMÄ! Tuhat kertaa tämä! Piirtäjänä godohelp

Olisi oikeasti ihanaa koota näistä prinsessoista kokonainen ryhmä vielä joskus. Tai no ei ehkä edes vielä joskus, vaan ihan oikeasti vaikka ensi kesälle. Ehkä. En tiedä ensi vuoden suunnitelmistani vielä oikeasti mi-tään, mutta Megara kovasti vain tahtoisi päästä toteutettavaksi ja vaikka onkin vahva ja itsenäinen ja myös itsepäinen nainen, niin kaverit ois kivoi. 

Ja nyt kun oikeesti otin ryhmät puheeksi... Vanessa ja Megara nyt menee milloin vaan yksinkin, mutta on miulla kaksi Disneyryhmistä, jotka ihan oikeasti toimivat vaan ryhminä ja jotka tahdon vielä Joku Päivä toteuttaakin: 

Toi lanteiden keikutus!

Jos osaisin laulaa, niin voi jumpe että Herkuleksen Muusista saisi ihanaa esitystä. Hnnngghhh.

Ja tosiaan se toinen oikeasti Paras Leffa Ikinä Pienen merenneidon lisäksi on Kaunotar ja Hirviö, eikä Belle juuri koskaan ole kutitellut pukuiluhermojani. Sen sijaan kun vaan löydän kaksi halukasta kikattelijaa ja huokailijaa jotka olisivat saman mittaisia kuin minä, tahtoisin vain pakottaa Artun taas Gastoniksi ja bimboilla.

Voi juku, joku tykkää meistä! Tai siis miten kukaan vois olla tykkäämästä näistä ihanista tytyistä?! Muistan omistaneeni lapsena Kaunotar ja Hirviö vuosikalenterin, jossa en suostunu vaihtamaan sitä kuukautta pois, jossa nämä leidit keimailivat.

Koska vihreä on värinä nätein, niin tuo Paula houkuttaisi eniten. Ja siis ihan luonneroolihan tuo ois:

#itkuilona

Aiheeseen melkein liittyen muuten, katsoin toissapäivänä ihan ensimmäistä kertaa Frozenin. Jotenkin sen ylistäminen on saanut miut jo valmiiksi aavistuksen vastahankaan elokuvan loistavuudesta, mutta ennakko-oletukset unohtuivat onneksi aika nopeasti. Se oli parempi kuin mitä oletin, mutta kuitenkin vaan ”ihan ok” tai ”ihan kiva”. Pärjään loppu elämäni ilman, että minun tarvitsee katsoa sitä uudestaan, eikä Elsa tai Annaa tulla näkemään omalla pukulistallani. Vollotin vain kerran koko leffan aikana ja sekin johtui vaan siitä, että Let it Go veti kaikki WCS-fiilikset kaakkoon ja olin koko biisin ajan kuvitelmissani Nagoyan karaokessa kuuntelemassa livenä tätä:

Ilona