Luukku 10: Korkkiruuveja ja kiharaa

Karvaista joulunodotusta! Ilona Cosplayn joulukalenterissa puhutaan tänä vuonna pelkästään peruukeista! Joka päivä on esittelyssä yksi tai useampi peruukki sekä jaossa vinkkejä, tarinoita ja turinoita ihanista ja kamalista tekotukista.

Tööt. Ette saa mitään älykästä tekstiä tälle päivälle, kotiuduin Chibiconista pari tuntia sitten ja tahtoisin vaan päästä nukkumaan. Mutta tällekin päivälle pitää saada luukku tehtyä ja Jurin hiukset ansaitsevat ihan oman päivänsä. Etukäteen ajattelin tämän olevan yhden haastavimmista peruukeista mitä oon ikinä stailannut, enkä kyllä ollut ihan väärässä, vaikka paljon vähemmän tämän kanssa piti hampaita kiristellä kuin pelkäsin. Kuvia, kuvia, kuvia:

Jurikin on varmaan hapan, kun joutuu laittamaan tukkaansa niin paljon aamuisin.

Tarvikkeet: harja, hiustenkuivain (omani sulattaa Wonderflexiakin, riittää vähän vähempikin lämpö) ja hiuslakkaa. Got2b on parasta.

Peruukin lisäkuiduista kerroinkin jo täällä. Tässä on puolet otsatukasta käännetty jo ylöspäin. Kuituja nostetaan osioina, suihkutetaan vähän hiuslakkaa ja pösötetaan lämpimällä ilmavirralla. Nätisti asettuu.

Kiharrettava osio suihkutetaan hiuslakkaa täyteen/silleen että sitä on oikeasti ihan reilusti, ja kieritetään kiharrusvälineen (kts havainnollistavat kuvat myöhemmin) ympärille. Samalla suihkutellaan lisää lakkaa.

Kiinnitetään tötsä jotenkin paikalleen. Esim nuppineulalla tuosta pahvin läpi kiinni peruukkipäähän. Lämmitetään reilusti hiustenkuivaajalla, annetaan jäähtyä rauhassa.

Toistetaan sama N kertaa. Voi itse pähkäillä miten ylhäältä kiharan pitää alkaa, kääntääkö tötteröä ennen juuria vai laittaako ihan vaakatasossa. Oleellista on lakan runsas määrä ja sopivan levyiset ja paksuiset osiot. Lämpöä taas ja annetaan jäähtyä. Itse jäähdytin pari tuntia.

No voi perhana, eihän se pysynyt. Tässä vaiheessa olin tyytyväinen että oli conia edeltävä viikko eikä yö. Muutama kiharoista onnistui täydellisesti, osa ei ollenkaan. Vaihtelun syynä oli ihan puhtaasti hiuslakan määrä ja se, miten tunnollisesti jaksoin lämmittää kiharaa ja laittaa sitä lakkaa oikeasti kaikkialla.

No sitten uusi yritys! Conia edeltävä yö! Taas jokainen osio erikseen lakkaan ja rullalle. Koska nuppineuloilla kiinnittäminen ei enää pysynyt, heitin vielä narun koko pään ympärille pitämään rullat paikallaan.

Ontot talouspaperirullat on siitä hyviä, että lämmintä ilmaa saa puhallettua kiharan sisään. Piti vaan muistaa puhallella myös tuonna kikkaroiden alle.

Liika lakka on toki liikaa ja ehkä se pullollinen/peruukki oli pikkaisen överiä. Jos lämmintä ilmaa puhaltelee ihan heti tujun lakkauksen päälle, lakka kuivahtaa pisaroiksi ja näyttää vähän hämähäkin seittimäisiltä rakennelmilta kuitujen päällä. Jos tämä häritsee, niin suihkuta lakkaa melko kaukaa ja pikkaisen kerrallaan. Jos tämä ei ole ihan niin justiinsa niin tee kuten minä ja suihkuta läheltä, paljon ja pistä lämpöä heti siihen päälle.

Lauloin melkein hoosiannaa  kun parin tunnin odottelun jälkeen irrotin tötteröt. Nyt nimittäin pysyi! Jokainen kihara!

Tämmöisillä on Jurin kiharat tehty. Talouspaperirullat on parhaita, koska heti jos joutuu yhdistelemään useampaa ja lisäämään teippiä, todennäköisyys sille, että kuituja jää irrotusvaiheessa kiinni noihin teippeihin, kasvaa räjähdysmäisesti. Irrotuksessa muuten kannattaa kiertää tötteröitä samaan suuntaan kuin kihara on, samalla varovaisesti kuitenkin kiharaa paikallaan pitäen. Okei, tästä ehkä pitää tehdä videopätkä, kun en osaa selittää. Mutta kiharaa ei saa purkaa tuossa poistovaiheessa, vaan pötkylät pötkytellään sieltä kiharan keskeltä ulos niin, että kihara liikkuu mahdollisimman vähän.

Ensimmäisellä kerralla kaikki kiharat olit tasapaksuja, mutta Jurin pötkyt oikeasti kapenee latvoja kohti. Joten puristelin osan tämän näköisiksi.

Ja tältä se sitten näytti päässä. Kiharat on melko kovat pötkylät, mutta niiden juuret taas on ihan liikkuvaiset, eli näitäkin voi liikutella. Ainakin vähän.

Ja 10 tunnin conittamisen jälkeen tukka näytti edelleen tältä. Tosin nyt en esim seikkaillut ulkona tuulessa ja myrskyssä, joten ei mikään ihme että aika hyvin pysyi.

Olen Jurin tukkaan varsin tyytyväinen, tein tämmöisiä kiharoita ensimmäistä kertaa. Parannettavaa kuitenkin olisi, kiharoiden muotoa voisi hioa ja niiden asettelua kanssa, nyt ne on vähän turhan paljon edessä. Tapojeni vastaisesti kuljetin peruukin varsin hellästi kotiin, joten kiharoita ei ihan heti tarvitse alusta asti tehdä uusiksi, jos innostun Juria kuvauttamaan. 

Huomenna / lähipäivinä enemmän juttua Jurista pukuna. Nyt menen koomaamaan, desupöytäily ja 110 badgemerkin tekeminen vei pikkaisen voimia.

Ilona