Luukku 6: Huono Suomi

Karvaista joulunodotusta! Ilona Cosplayn joulukalenterissa puhutaan tänä vuonna pelkästään peruukeista! Joka päivä on esittelyssä yksi tai useampi peruukki sekä jaossa vinkkejä, tarinoita ja turinoita ihanista ja kamalista tekotukista.

Otsikko ei ole oikeastaan edes peruukkipoliittinen kannanotto, koska en ole ostellut peruukkeja Suomen markkinoilta sitten vuoden 2007 (?) joten en osaa sanoa mikä nykyinen tilanne on. Ja olen kuullut huhuja, että niitä oikeasti ihan käyttökelposiakin tapauksia on olemassa täällä kotimaassakin! Mutta omat kotimaiset peruukkini eivät ansaitse muuta sanaa kuin ”huono”.

Kuten kalenterin alussa sanoin, en ole suunnitellut kalenteria todellakaan valmiiksi. Suunnilleen se 24 luukkuideaa on, mutta järjestys muuttuu sen mukaan, mitä jaksan kuvata. Joten vähemmän yllättävästi keksin eilen kello 23 että ainoa looginen päivä esitellä omia suomiperuukkejani on tämä itsenäisyyspäivä. Ja koska olen luonut itselleni pakkomielteen tuosta kello kolmesta ja ajan rakenteesta aamuyön aikana julkaisemisesta, niin nämä tukat piti sitten kuvata heti. Tämä noin niinkuin selityksenä kuvien karmeudelle, ilmeiden ilmeikkyydelle ja sille etten jaksanut edes vaihtaa paitaa missään välissä :D

Tällä hetkellä omistan viisi Suomesta ostettua peruukkia. Ainakin kaksi peruukkia on lähtenyt vihreämmille maille, yksi ruskea päätyi Beatrixin tukan lisäkkeiksi ja yksi pitkän larppiuran palvellut blondi taitaa hengata Ultimecian takatukkana. Jälkimmäinen varsinkin oli yllättävän hyvä ostos, kuituverkko kyllä paistoi kuin Naantalin aurinko, mutta historiallisissa larpeissa hienoilla naisilla nyt muutenkin oli jonkinlainen myssykkä päässään, ja muuten kuitu oli hyvin realistista. Löytyi vielä arkistosta kuvakin!

Ilona 19v. Oma tukka oli tuolloin räikyvän sininen, joten Koljonvirran taistelun tiimellykseen sopi peruukki pikkaisen paremmin.

Mutta näihin nykyisiin tapauksiin! Kaikki on siis ostettu ennen cosplayurani alkua larppailukäyttöön.

Tämä taitaa jopa olla ensimmäinen ikinä ostamani peruukki. Kuitu ei edes kiillä kamalasti, mutta on muuten huonossa kunnossa. Tätä voisin kuitenkin ihan hyvin käyttääkin vielä joskus, jos johonkin cossiin tarvitsisi selkeästi överituuheaa polkkatukkaa, joka saisi näyttää peruukilta. Ja huomaanpahan taas, että ei se otsatukka taida sopia minulle. 

Jos muistan oikein, ostin tämän samana vuonna kun aloitin opiskelut Joensuussa. Silloin siellä vielä oli Punanaamion kauppa, joka sijaitsi vielä houkuttelevasi viereisessä korttelissa miun kämpiltä. Muutama vuosi taitaa siitäkin olla.

Lyhyin omistamistani peruukeista oli ostoslistalla lähinnä ihmisten säikyttelyä varten aikaan, jolloin oma tukka oli puoliselkään asti. Muuten peruukki on kivaa kuitua, yksittäiset kuidut on paksuja ja niitä on paljon. Päälaella kuitujen asettelu tosin on vähän derp ja herp ja paljastaa tukan feikiksi ihan heti. Tälle peruukille on jo uusi elämä koittamassa, mutta siitä kertoilen joskus tuossa keväämmällä. 

Yllättävän kivan näköinen. Tosin yön pimeys kivasti jättää osan kiillosta pois tämänKIN peruukin kohdalla.

Pinkki ihanuus tuli hankittua Animelarpin ensimmäiseen pelautukseen, muistaakseni vain muutama vuosi sitten, oikeasti vuosia taitaa olla kulunut jo yli viisi. Normaalia kotimaista laatua ja laaduttomuutta, kiiltävältä muovikasaltahan tuo näyttää, vaikka näissä salamattomissa kuvissa tuota melkein pystyy katselemaankin. Mutta kerrankin on muuten riittävän iso peruukkimyssy! Hyvin mahtuu miunkin pää tuohon tukkaan. Punanaamiosta taitaapi olla tämäkin.

Tämän seuraavan meinasin jättää jo kuvaamatta. Ja lupaan, että tämä on viimeinen kerta kun tulette tätä näkemään. Tätä en laske mihinkään listaan ja otan asioikseni hankkiuta tästä eroon kuluvalla viikolla.

"Äiti, onko pakko?"

Tahdoin saada ”Aliaksen punaisen” peruukin ja kun Kuopion Käherrystarvikkeessa oli alennukset jonkin joulun jälkeen, ostin tämän ihan laittoman halvalla. Mutta anteeksi kielenkäyttöni, hyi helvetti! Käytin tätä yhden larpin promokuvissa ja siihenpä on käyttöpäivät jääneet. 

Ai mitä, näkyykö verkko muka alta, ei ole mahdollista!!

Jos tämmöisen epämääräisen muovin polttaminen ei sotisi hippiaatteitani vastaan, lupaisin pistää tämän uuden vuoden kunniaksi täyteen räjähteitä. Ehkä kiikutan tämän mieluummin kirpputorille, kyllä tästä joku polttariporukka voi jotain kivaa saada aikaan. 

Anteeksi. En jaksanut vaihtaa paitaa, mutta sen sijaan jaksoin heittää ihan törkeet meikit naamaan. Looginen olen. 

Punanaamiosta. Tarvitsin törkeän, näyttävän, sopivasti cyperin peruukin näyttävälle, törkeän tökerölle ja sopivan cyperille hahmolle larppiin. No sain mitä halusin. Ei tälle sen jälkeen ole kyllä ollut mitään käyttöä, nelisen vuotta pyörinyt vain nurkissa. Mutta koska tämä näköjään herättää sisäisen drag queenini ja kasaridiskotähden eloon samalla sekunnilla kun laitan tämän päähäni, ei tästä raaski ihan heti luopua.

No nyt sorruin tekemään sen giffin. Ja jopa korjaamaan sen toimivaksi!

Ilona