Luukku 23: Jos ihan vähän vaan värjään

Karvaista joulunodotusta! Ilona Cosplayn joulukalenterissa puhutaan tänä vuonna pelkästään peruukeista! Joka päivä on esittelyssä yksi tai useampi peruukki sekä jaossa vinkkejä, tarinoita ja turinoita ihanista ja kamalista tekotukista.

Ja vielä kerkeän värjäämisestäkin puhumaan tämän joulukalenterin kuluessa! Kerroinkin jo tuolla leikkaamisluukussa, että Pamille tuleva peruukki on muuten tosi jees, mutta sävy on väärä.

Ihana, mutta liian vaalea.

Peruukissa on kyllä kivasti raidoituksta ja sävyjä, se näyttää aika realistiselta, varsinkin jo kiiltoa vielä vähän hillitsee. Oikeastaan peruukki näyttää varmaan siltä, miltä Pam tahtoisi hiustensa näyttävän, tai miltä ne näyttäisivät heti kampaamokäynnin jälkeen.

Mutta kun se ei ole oikea sävy! Liian vaalea! Tahdon tehdä asialle jotain!

Pikaraidoitusta/sävytystä/värileikkiä varten tarvitse vain tilkan Sinolia, toisen tilkan vettä, eri kokoisia siveltimiä ja mustetta.

Osa vannoo copictussien täyttösäiliöiden nimeen, itse ostan aina sitä mustetta mikä ekana sattuu askartelukaupassa silmään. Nämä uudet musteet on siitä erityisen ihania, että niissä on sisäänrakennettuna pipetti, ei enää säätämistä ruiskujen tms kanssa. Hinta about 7 egeä/puteli.

Mikron päällä on hyvä tehdä kemiallisia kokeita. Not.

Tahdoin tuhkaista, tummaa ruskeaa tasoittamaan peruukin platinablondeutta. Ostin pikkaisen liian punaruskean musteen, koska lopullisen seoksen sävyä saa muutettua ihan perusväreillä. Tuhkaa eli harmaata saa tietysti mustalla.

Sekoitussuhde vedellä ja sinolilla on about 70% sinoli, 30% vettä. Itse en yleensä mittaa ihan hirmuisen tarkkaan. Mustetta lisätään seokseen pieninä määrinä niin kauan, että sävy on haluttu.

Huom. Tummakin muste vaalenee kuivuessaan kuiduissa ja viimeistään pesuvaiheessa. Eli saa olla pikkaisen (eli paljon) tummempaa kuin lopullisen tuloksen tahdot olevan. Ensin testasin miten punaista pelkkä ruskea muste oli ja sitten lisäsin asteittain mustaa, että sain sopivan värin.

Krautin värjäysohjeessavärjääminen tehdään suihkepullolla, raidoitus hoituu ihan siveltimellä. Ohuella ja tiiviillä siveltimellä saa selkeämpää linjaa, isolla ja harvalla pensselillä hoituu semmoinen ylenen sävyn muokkaaminen varsin huolettomasti. Toki suihkepullollakin voi suihkutella, tasaista jälkeähän tässä nimenomaan ei haeta, joten ei tartte olla turhan tarkkana.

Lisäilin tummaa mustetta hiusrajoihin, jakaukseen ja sitten yleisesti koko tukkaan raitoina.

Välillä käänsin tukan nurinniskoin ja värjäilin alinpia kuituja.

Kun lopputulos näyttää kivalta, annetaan tukan kuivua ihan rauhassa.

Sitten todetaan, että oikeasti tilkka tätä tököttiä olisi riittänyt, nyt joudun pihinä säilömään tämän puoli desiä sinoli+vesi+muste -sotkua jonnekin.

Sitten pestään. Muste ei kyllä leviä näin pieninä määrinä levitettynä pesemättömänäkään, ainakin jo peruukin kanssa ei joudu vesisateeseen tai jos se ei hankaa valkoista paitaa. (Ja pestykin peruukki saattaa tehdä ikäviä ylläreitä valkoisiin vaatteisiin) Sinoli kuitenkin maistuu pahalta, joten tukkapesulle! Tai siis huuhtelulle. Viileällä vedellä huuhdellaan koko tukka reilusti. Mustetta ei pitäisi irrota kovin paljoa, vaan väri on jäänyt kiinni kuituihin.

Ja sitten kuivumaan.

Vai niin, siellä joku takarivin Taneli jo kommentoikin, että ”Ilona, eihän tuota eroa varmana huomaa kukaan muu kuin sinä?” No ei ehkä huomaakaan, mutta tuskin huomaa myöskään mekon pientä sävyeroa suhteessa refekuviin tai korvisten oikeaa pituutta alkuperäisiin nähden. Itsehän sitä aina vaan ne pienet yksityiskohdat todella huomaa ja huomioi. Ja vain itseään se aavistuksen verran liian vaalea peruukki olisi häirinnyt, nytpä ei häiritse.

Joudutte kyllä näiden valaistusolosuhteiden kanssa vaan luottamaan miun sanaan, että kyllä se vähän tummeni. Vähän.

Jos coniaamuna vasta iskee raidoitus/sävytyspuuska, eikä sinolin kanssa kerkiä läträämään, olen esim Buffyn tukkiin kylmän viileästi värittänyt copic/tms tussilla esimerkiksi hiustyveä tummemmaksi tai tehnyt pari raitaa. Päällihiukset eivät ole yleensä kosketuksissa minkään kanssa, joten niihin uskaltaa hätätapauksessa pistää vesiliukoisiakin tököttejä (ja toivoa, ettei ole menossa desuconiin tai että ainakin on sateenvarjo matkassa)

Huomenna sitten viimeistä viedään. Niin se joulu melkein huomaamatta taas tuli!

Ilona