Luukku 17: Kiharaa ja kikkaraa

Karvaista joulunodotusta! Ilona Cosplayn joulukalenterissa puhutaan tänä vuonna pelkästään peruukeista! Joka päivä on esittelyssä yksi tai useampi peruukki sekä jaossa vinkkejä, tarinoita ja turinoita ihanista ja kamalista tekotukista.

Jämäköiden, eli lakkauksesta kivikovien kiharoiden tekemisestä kerroinkin jo Jurin kohdalla. Nuo pelkällä lakalla ja pikkuisella lämmöllö tehdyt korkkiruuvit ovat siitä kätevät, että ne saa harjattua ja pestyä kokonaan pois ihan hetkessä, kuitu ei muuta muotoaan pitkäksi aikaa. Jurin kertaalleen epäonnistuneet kiharat pystyi helposti harjaamaan auki ja tekemään sitten uudestaan. 

Edellinen kiharatestailujeni uhri, Mizuho. Uusinta uutta kuvaa kesän Aconista, Chibissä käymisestä oli jotain hyötyä kun törmäsin tämän kuvaajaan!

Pussista tänään kaivettuna näyttää tältä.

Nämä kiharat tein lopulta ihan kiharrusraudalla. Semmoisella piipparilla minkä kaikki tytöt on varmaan joskus omistaneet ja jolla hiusten kihartaminen aina aiheuttaa palovammoja ja hermojen menetyksiä. Testasin sitä ennen suoristus muotoiluraudalla kiharoiden tekemistä, mutta ei onnannut.

No eihän ne kuvissa hyvin näy. Sormiin kyllä tuntuu.

Mizuhon pään päältä löytyy ikävästi "kreppaantuneita" kuituja, kun sen sopivan lämpötilan löytäminen oli vähän vaikeaa. Eli siis posotin liian kuumalla piipparilla ja poltin osan kuiduista. Onneksi ne sai piilotettua. Nämä kiharat on pysyneet yllättävän hyvin, vaikka näissä ei ole lakkaa juuri lainkaan. Jos noita harjaisi, korkkiruuvi-rakenne häviäisi, mutta kihara jäisi.

Vähän taipuisa, mutta perusolemukseltaan suora tapaus.

Otin testitukaksi jo kertaalleen yli vuosi sitten vilahtaneen blodin tukan, joka vielä miettii tahtooko olla riittävän tuuhea Nanamiksi vai eikö. Koska näistä kiharista ei ole tarkoitus tulla pysyviä, tein kummallekin puolelle vähän erilaista kiharaa.

No ei ihan tasapainoista.

Toiselle puolelle rullia, eteen pieniä ja taakse isoja.

Rullien koolla ja kierrityssuunnalla on väliä.

Rulliksi eivät enää kelpaakaan vessapaperirullat, kun ne eivät kestä kosteutta. Mitkä hyvänsä rullat toimii, omani ovat jostain halvennuksesta aikoinaan hankittuja. Kannataa hamstrata kaikkea.Tarrarullia en ihan suuresti suosittele, koska ne voipi jumittaa kuituun (ja omaankin tukkaan, en tykkää niistä yhtään) kiinni varsin ikävästi.Tähän tukkaan laitoin taakse pari isoa tarrarullaa. En tykännyt.

Peruukkipäähän rullat saa kivasti kiinnitettyä ihan (pitkillä) nuppineuloilla. Pinneja voi laittaa vielä lisäksi (jos löytää pinnejä, minä en, vaikka niitä tässä asunnossa pitäisi olla parisataa kappaletta)

Toiselle puolelle lettejä.

Kihartamiseen käytetään kuumaa vettä. Ihan kiehuvaa vettä peruukin päälle ei pidä kaataa, koska kuidut menevät pilalle. Itse keitin vedenkeittimessä maksimimäärän vettä kiehuvaksi ja lisäsin sitten haaleaa vettä vielä niin, että kannu oli piripintaan asti täynnä. Ja sitten hulskis vain pään päälle.

Rullat pitää kastella kokonaan, myös alta. Ja koska kuuma vesi on kuumaa, pitää tässä vaiheessa olla aika varovainen, ettei ne omat näpit saa turhan lämmintä kylpyä. Näihin testikiharoihin, joiden ei ihan priimaa tarvinnut olla, käytin 3x 1,5l vettä.

Kun kaikki kuidut on varmasti kastuneet (ja muutama karannut kihara rullattu uudestaan ja kirottu huonoja nuppineuloja), annetaan pään kuivua ihan rauhassa. Jos tahtoo nopeuttaa, niin hiustenkuivaaja kehiin, itse annoin vaan hengata kylpyammeessa yön yli. 

Ja lopputulos näytti tältä, kun rullat ja letit oli purettu varovaisesti:

Uuuh, kiharaa, nättiä! Takana tosin vaan aavistuksen verran, isot rullat oli vähän turhan isot.

Lettikiharoista tuli ihan nostalgiset, itselläni oli tämmöinen käkkäräpää aina kaikissa luokkakuvissa ala-asteaikoina!

Jos tahtoo ihan selkeät korkkiruuvikiharat, ei noita kannata harjata ollenkaan auki. Lakkaa vaan päälle sopivaisia määriä ja valmista on. Itse harjasin ihan reilulla kädellä kaikki hiukset ja tuloksena oli tämmöinen kiharapilvi:

 

En jaksa säätää jalustaa, saatte teinipeilikuvan.

Löysät kiharat antavat heti lisävolyymia ohuellekin peruukille. Kiharakäsittely on kunnolla tehtynä hellävarainen eikä vahingoita kuituja, joten tämän uskaltaa tehdä myös tukalle, jota aikoo joskus käyttää suoranakin. Laitan vaikka huomenna tässä joskus kuvaa, miltä sama peruukki näyttää suoristuksen jälkeen, näin toispuoleiseksi en sitä kehtaa pitkäksi aikaa jättää.

Ilona

ps. Rullia ja lettejä voi myös yhdistää. Irkissä huhut (tai Hoothoot) kertovat, että tekemällä pikkuletit ja kihartamalla ne sitten rullien päälle saa aikaa aika hienoja kiharaisia korkkiruuvikiharoita!