Ai niin joo Cosvision

"Joo ihan varmana olen Cosvisionista kirjoittanut! ...kappaleen verran ja jättänyt sen luonnoksiin" 

Itseasiassa tämä nyt kertoo aika paljon conin jälkifiiliksistä, kun palaan tähän päivitykseen vasta kaksi kuukautta tapahtuman jälkeen ja nytkin lähinnä siksi, että en kehtaa kirjoittaa Desuconista ennen kuin saan tämän pois alta :P 

Voin taas tiivistää tl;dr version: "Cosvision oli ihan ok mut vain ihan ok"

Minullahan oli Cosvisioniin oli Suuria Suunnitelmia, eli olin hurjan innoissani ja ylpeänä mukana All Stars on Stage -kisassa, johon oli pyydetty mukaan kymmenen suomalaista cossaajaa, jotka olivat edustaneet jossain kisassa ulkomailla. Facebookin puolella minua seuraavat (jos joku ei seuraa niin hei sinne niinku olis jo, siellä oikeesti kaikki tieto liikkuu) näkivätkin pukusuunnitelmani ja joitakin edistymiskuviakin.

Lopulliset pukuhommat viikonlopulle

Tarkoituksena oli tehdä Star Warsin Amidala sinisessä yömekossa episodi kolmosesta (juu juu koko muu universumi vihaa sitä elokuvaa, minusta se on edelleen ihana) sydänriipivällä esityksellä. Noh, se jäi toteuttamatta, kun lauantain täyttikin hautajaishommat. Siinä vaiheessa, kun tiesin että joudun kisan perumaan, innostus pukua kohtaa laski kuin lehmän häntä, enkä halunnut tehdä pukua valmiiksi ja pitää vain paria tuntia.Tällä hetkellä puku tuijottelee minua edelleen cosplayhuoneessa, mutta maha alkaa olemaan tässä vaiheessa jo niin jättimäinen, että en oikein usko puvun istuvan kauhean kivasti, jos sen nyt jaksan tehdä loppuun.

Räntäsadetta Kuopion suunnilla. Onneksi se ei seurannut etelään asti.

Joten hautajaishommien takia koko Cosvision -kokemukseni on kovin puolittainen. Hämeenlinnaan ajaa Kuopiosta neljä tuntia, joten olin paikalla lauantaina vasta varsinaisen conipäivän päätyttyä ja ehdin mukaan vasta iltarientoihin. Neljä tuntia tuntuivat paljon vähemmiltä kuin kuusi tuntia Turkuun kaksi vuotta sitten, joten en valita! 

Sunnuntain ihmismäärää

Verkatehdas oli tapahtumapaikkana varsin muikea. Erityisesti siis hengausta ja cosplaykuvaamista ajatellen, luentosalien puolesta fiilikset jäi aavistuksen vielä miettiviksi. Ala-aula oli iso ja avara ja heti rakennuksen ympärillä oli monenmoista kuvausympäristöä, erityisesti kiitos kauniille kevätpäivälle. Tai no lauantaina oli kevätilta kun porhalsin paikalle melkoisella pikavauhdilla tehdyssä Amidala -puvussani. Yläkerrassa oleva baari anniskeluineen oli oikein kiva ja baaritädin ilme kun tilasin gintonicin ilman giniä oli taas ihan näkemisen arvoinen. Kyllähän Cosvision oli lähinnä kavereiden kesken hengaamista, jossa iltaohjelma toimi oikein kivasti eli kerkesin näkemään monia tuttuja siinä illan mittaan.

Drinksuja oli.

Ohjelmansa puolesta olisin jättänyt iltaohjelman kyllä takuuvarmasti väliin jos olisin joutunut maksamaan siitä ylimääräistä kuten normaali kävijä. Hulluuden puuskassani olin kuitenkin syytänyt mesenointirahaa tapahtuman suuntaan sen verran, että saatoin kävellä sisään omistajan elkein. Iriksen ja Rimpun muistelot yläkerrassa olivat ihan ok kuultavaa, jota olen kyllä kuullut usein ennenkin ja jota kuuntelen mieluummin interaktiivisesti pienemmän porukan kanssa baaripöydän ääressä. Aikahan siellä loppui kesken jo ennen kuin ehdittiin kunnolla edes siihen aikaan kun itse tutustuin tähän pukuiluhommaan.

Vanhoja partoja muistelemassa

Ja löysin Artun! Riemuidiootti-ilme päälle siis!

Pukuvuoto on ohjelmaformaatti, joka pikemminkin aiheuttaa minulle myötähäpeää ja ahdistusta kuin positiivisia fiiliksiä, joten vietin osan siitä Verkatehtaan takana Aadan kameran kiikarissa ihanien avustajien kanssa.

Aadalta pöllitty kuva meidän foliohattuilusta. Koska folio on tärkeä ja hatut myös.

Angsti-Amidala on angsti. Puvusta tuli oikeasti tosi kiva, omien hiusten ja lettien yhdistelmä toimi ja thibraan testaaminen ekaa kertaa oli kivaa.

Kiipyltä pöllitty kuva avustajien kauneudesta ja kuvausten vakavuudesta.

Oikein muikeita kuvia saatiin kaukaisesta galaksista, vaikka laavaplaneettaa suoranaisesti ei kuulunutkaan tapahtumapaikan repertuaariin. Se mitä pukuvuodosta näin, oli juuri sitä mitä muistelinkin. Ei minun teekupposeni. Haluan ohjelmani joko vielä provosoivempina tai sitten asiallisempina, nyt oltiin juuri siinä ikävässä keskivälissä. Mutta tosiaan kavereiden tapaamispaikkana iltariennot toimivat kivasti ja erityisesti Erza Cosplayhin oli mukava tutustua ja keskustella saksalaisesta olutkulttuurista.

Pukuvuosi vuosi tuttuun tapaan, yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.

Kaikki Padme-kuvat löytyy fb:n puolelta, käykääs kurkkaamassa: Amidala

Hämeenlinna tuntui kovin turkumaiselta

Meinas hotelliselfiet unohtua, mut onneksi aamulla muistettiin!

Jaoin taas hotellihuoneen Yacin kanssa ja cosplaymaailmaa parannettiin taas jonkin aikaa ennen unihommia. Hotelli Emilia oli oikein mainio perushotla, jonka aamupala erityisesti oli hyvin nom nom nom.

Nom nom. Jättimahan kanssa oon syöny myös lihaa, kuten kuvasta ehkä näkyy.

Hissipeiliselfie on tärkeä!

Paitsi, että olin mesenaattina asiakasomistajana tapahtumassa, olin siellä myös tuplatöissä sunnuntaina. Juonsin esityskisan ja photoshoot-kilpailun ja osallistuin cosplayvastaavien paneeliin. Juontohommat oli oikein kivat, Keisarin uusien kuvioiden Chicha oli hahmona juuri mukava juontotehtäviin, koska äidillinen jutustelu oli parasta. Puuvillainen puku sen sijaan on yhtä tuskainen aina ja joka kerta, kun eihän se pysy sileänä. Mut kun en vaan opi ja nuo sävyt nyt vaan on siinä niin kivoja

Timo Virtasen kuvaamana Chicha ja tässä vaiheessa kesää katsottuna tosi pieni maha.

Sain lainata kaikki disneypaidat, joita kotoa vain löytyi, että Chichalla oli jotain pyykättävää. Kuva: Timo Virtanen

Edelliseen juontokertaan verrattuna tilanne oli toki erilainen, kun nyt juonsin kisaa josta en itse tiennyt aivan kaikkea kun en ollut samaan aikaan vastaavana ja juontokielenä oli ihan suomi. Mutta edelleen siis oli mukavaa ja mieluusti vastaavia hommia teen joskus jatkossakin wink wink jos joku tapahtuma joskus jossain on juontajaa vailla.

Söpöimmät kääpiöt. Kuva: Essi Hautala

Esitykset näin sivuvinkkelistä ja vähän heikolla keskittymisellä, mutta oikein muikeiltahan nuo näytti! Kiva, että esityskisassa oli esityksiä ihan kunnolla ja ne olivat kaikki mukavia seurattavia.

Lavailmeet on aina lavailmeitä, mutta ehkä tuosta meikkimäärästä johtuen oikeestaan tykkään näistä. Kuvasi Essi Hautala

Kuvatarinatuokio eikä yhtään ristiriitainen fiilis lavalla ja takana olevassa kuvassa. Kuva: Essi Hautala

Photoshootkisoja on nyt näkynyt Suomen tapahtumissa jonkin verran, itse en ole tainnut kertaakaan vaan seurata sellaista ihan yleisöstä. Ajatus kuvien tuijottelusta salissa ei kuulosta ihan kauhen viihdyttävältä, MUTTA toisaalta upeat kuvat näyttävät upeilta kun ne heijastetaan isolle screenille sen sijaan, että jokainen katsoisi ne vain omalta koneeltaan.  Meillä on niin upeita kuvaajia ja kuvausideoita tässä maassa, että niiden esilletuominen on kyllä kaikkien etu. Itselläni ainakin iski taas ihan kauhea vimma olla sekä kameran edessä että takana kun näki miten hienoja otoksia kisassa oli.

Niin minulla oli pieni vaje selfieiden kanssa, jota koitin kivasti paikkalla. Oli minulla selfietikkukin mukana, mutta marsua piti rutistella ihan ilman tikkustakin bäkkärillä.

Kun yksi ei riitä, eli Miron kanssa piti molempien päästä kuvaamaan yhtä aikaa. Koska se on tärkeää.

Ihanimman Maijan ihan mieletön puku ja disneyäippäyhtäri :3

Lisäksi löysin Suomen oloissa harvinaisen otuksen lajiltaan elffi hämminkinen, joka pyrki piilottelemaan alkuperäisväestön keskuudessa selvästi reviiriltään eksyneenä.

Tämä salakuva oli otettava, koska luulin joutuneeni ulkomaille jossa tämä harvinainen luonnonilmiö joutuu jatkuvasti pysäytetyksi nimikirjoitusten takia. Vielä mitä, sitä todistetusti tapahtuu myös Suomessa! Olen shokissa!

En tiedä onko kaikki saksalaiset vaan ihania, vai vaan ne cosplayihmiset joihin itse tutustun, mutta Erza oli ainakin :3

Suomalaisia ihanuuksia kauniine kasvoineen

Tarkoituksena oli Hengailla kaikessa rauhassa kolmeen asti kun paneeli alkoi, mutta hetkellisen aulahenkaroinnin jälkeen päädyin jotenkin kunniavieraiden ohjelman eturiviin. Onneksi ohjelmassa oli sentään kourallinen seuraajia ja kaikki vieraat olivat sen verran puheliaita, että ohjelmasta saatiin oikein mukava. Cosvision kärsi ikävästä vieraskadosta ennen tapahtumaa, mutta Erza worblataikoineen oli oikein mainio vieras ja Kairia nyt ei voi nähdä liikaa tai liian usein, niin taitava ja symppis tyty, vaikka tällä kertaa ei päästykään päiväkaljoittelemaan kuten viimeksi briteissä.

Jos toi taustakuva näyttää pahalta kuvissa niin joo ei se kauheen paljon kauniimpi ollut livenä :D

#vainlaamajutut

Sitten oli cosplayvastaavien paneeli, jonne menin huutelemaan juuri sopivassa roolissa, eli eläköityneenä mammalomailevana cosplayvastaavana. Yritin edes vähän aiheuttaa Anetelle ongelmia, mutta ei se ottanu Bile-Dania Desuconiin tuomaroimaan vaikka kuinka julkisesti näin lupasinkin. Cosplayasioista on aina kiva jutella, mutta nyt paneelista jäi vähän silleen meh-olo. Tai siis meiltä ehkä puuttui se fokus ja oikeasti sen miettiminen kenelle paneeli oli suunnattu ja miten paljon mennään yleisökysymysten kautta ja minkä verran etukäteen mietittyjen alustusten pohjalta. Ja kyllähän tuohon olisi puolitoistatuntia mennyt ihan kevyesti, kun meitä panelisteja oli kuitenkin sen verran monta. Olen puhunut samasta aiheesta aika usein yksinkin sen 90 minsaa :D

Ittepään lisäksi Miro, Essi ja Irtsa äänessä.

Mutta toivottavasti paneelia seuranneet viihtyivät ja saivat vastauksia ainakin joihinkin kysymyksiin. Itselleni nousi ainakin monia ajatuksia ja erityisesti se keskustelu, jonka Fukka aloitti eli arvokisojen kisaajien etukäteisjulkaisu, jäi mietityttämään jälkeenkin päin. Itse kisaajana arvostan sitä, että saan itse päättää paljastelenko vai enkö, ja oikeastaan vain WCS-karsinnan kohdalla olen sitä mieltä, että jokaisen parin pitää olla valmis mainostusryöpytykseen jo ennen karsintaa. 

Joku söpö tyty löytyi myös

Ja tottahan se on, että tällä hetkellä semmoisia Oikeita ja Vakavasti Otettavia kisoja Suomessa on lähinnä nuo karsintakisat. Että entäs ne kisaajat, jotka tahtoisivat vain kisata "kunnolla" ilman, että tarvitsee miettiä pitääkö reissata toiselle puolelle Eurooppaa/maata ja myydä itseään myös sen edustavuuden osalta? Aistin metablogauksen paikan tässä! Mutta "Miksi kukaan ei enää järjestä lavajuoksukisojaa?" kysymykseen eli paneelimme otsikkoon vastaus oli monipolvinen ja koostui mm. kohdista a) upeat lavat menee hukkaan lavajuoksussa b) lavajuoksut on tylsiä c) vastaavat ei halua/ei sovi conin teemaan. Mutta ehkä palaan vielä tähän aiheeseen, koska nyt eläköityneenä vastaavana minulla todellakin on juuri oikea spotti huudella Oikeita Mielipiteitä asiasta internettiin!

Geneerinen "hei tältä siellä näytti" kuva sunnuntailta.

Ja portaikossa oli muuten yllättävän kiva istuskella!

Selfietikulla voi esim ottaa tämmöisiä stalkkerointikuvia päättäjäisistä.

Tai tämmöisiä

Hengaajat hengasivat päättäjäisiä odotellessa ja päättäjäiset kestivät kokonaista kahdeksan minuuttia. Olen toki tiiviiden päättäjäisten ystävä mutta kyllä tuo silti vähän hymähdytti :D Varsinkin kun päättäjäisissä ei oikeasti tehty muuta kuin kerjättiin, anteeksi siis kehotettiin taputtamaan työntekijöille ja vänkäreille ja tapahtuman järjestäjille. Niin ja kerrottiin, että Cosplayn SM-kisat tulevat taas, tosin paikka ja aika paljastuivat vasta tapahtuman jälkeisellä viikolla.

Peruspäättäjäispuheet

(Väliulinana yritin etsiä nopeasti tietoa että niin missä ne nyt olikaan ja milloin ja ei osaa google kertoa ei. Facebookin kautta piti mennä ennenkuin pääsin oikeille sivuille uliuu google miksi et osaa lukea ajatuksiani)

Päättäjäisten jälkeen kokka kohti Kuopiota ja kotia ja conirutosta kärsimään! 

Kuten alussa jo sanoin, kertoo aika paljon tapahtumasta, että kirjoitan siitä vasta nyt.

Olisin ihan hirmuisesti tahtonut tykätä Cosvisionista. Yritin kovasti sitouttaa itseäni tapahtumaan tukemalla sitä taloudellisesti ja alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin osallistunut niin kisaan, juontohommiin kuin paneeliinkin. Mutta jokin minun ja Cosvisionin suhteessa tökkii. Se ei tunnu vieläkään, nyt toisella kerralla, omalta tapahtumaltani. En tykänny etukäteismarkkinoinnista ja moni juttu tapahtumassa herätti lähinnä mietiskelyä. Ehkä erityisesti jäin miettimään kenelle tapahtuma oikeasti oli suunnattu? Millainen cosplayharrastaja sai tapahtumasta eniten irti? Jos olisin päättänyt menemisestä tai menemättömyydestä puhtaasti ohjelmakartan perusteella, en olisi varmaan evääni heilauttanut Kuopiosta, koska vaikka moni ohjelma oli sellainen että kyllähän tuon _voisi_ käydä katsomassa, harva oli ihan semmoinen ehdoton tai tarjosi uutta ja ihmeellistä kuultavaa. Eli jos oikeasti tarkoituksena on tarjota kaikille cosplayharrastajille jotain, niin ohjelman pitäisi olla vielä laajempi ja tavoittaa sekä ne aloittelijat että kokeneet harrastajat. Ja kaikki siltä väliltä. Nyt en oikein tiedä oliko tapahtuma muuta kuin keväinen viikonloppu, jota pystyi käyttämään deadlinena puvuille ja jossa pääsi tapamaan kavereita. "Ihan kiva", mutta pettymys suhteessa siihen mitä kaikkea se ehkä olisi voinut olla ja miten paljon toivoin sen kehittyneen kahden vuoden takaisesta. 

Mut hei, siellä oli HATTARAA!

Näyttää olevan sateinen päivä, joten koitanpa naputella Desucon -tekstin ainakin luonnokseksi asti tässä samalla innolla!

Ottakaas vielä yksi Padme fiilistelemään.

Ilona

Cosvision siellä kaukana jossain

Huh huh, melkein meinasin blogata kahdesti saman vuorokauden aikana, hui. Onneksi iski väsy ennen kuvien lisäämistä niin jäi viimeistely aamuun.

Nyt Cosvision on siellä kaukana jossain jo ajallisesti, varsinaisesti viittaan otsikossa siihen, että Turku on ihan julmetun kaukana Kuopiosta katsottuna. Nostan hattua kaikille, jotka viitsivät matkustaa noin pitkälle vielä kauempaa, kuten Joensuusta. Miulle nyt oltiin kipurajan äärellä, ei tuommoista kuuden tunnin autoilua oikeasti ihan mielikseen useampaa kertaa vuodessa tekisi. Onneksi sentään olin varannut hyvää seuraa kumpaankin suuntaan jotain pilkin ainoastaan paluumatkan loppuosan. 

Siellä se jossain edessä on! Turku!

Kuitenkin! Cosvision teki rohkeasti Jotain Uutta ja Ihan Ekaa Kertaa, eli kokonaan cosplaylle pyhitetty coni. Cosplay Gaalan munapäät huutelevat kohta että voi yksipäiväinen tapahtuma olla coni ja Cosvision voisi huomauttaa että ei sen nimessä edes ole conia, mutta ymmärrätte mitä meinaan! Lupauduin jo ikuisuus sitten toimimaan ihan uudessa roolissa bäkkärillä ja conikäytävillä, eli olin mystinen hallcosplaykisavalitsija/agentti/ninja/mitä näitä nyt onkaan. Työtehtävissä oleminen tutun alaisuudessa on aina semmoista, että luotan hommien hoituvan ja kyselen sitten kun infoa tarvitsen, eli Mirolla ei ollut varmasti vaikeaa minun kanssani.

Koska olin tapahtumassa töissä ja kevät oli muutenkin kovin kiiruinen, seurailin tapahtuman valmisteluja vain toisella silmällä. Niin kauan kun lippujenmyyntiluvut olivat kaupassa julkisia, oli mielestäni ihan perusteltua spekulaatioa siitä, riittääkö myynti oikeasti pitämään tapahtuman plussan puolella. Kaikki pisteet Cosvisionille siitä, että he ilmoittivat riittävän selkeästi pitävänsä tapahtuman, kävi mitä kävi. Lopullisia kävijämääriä ei ole taidettu kertoa tapahtuman jälkeenkään, sunnuntaina kuulin noin 700-800 kävijän arviota.

Pakko oli kuvata cossaajia kuvaamassa itseää Logomon edustalla.

Ja se olikin suunnilleen se maksimi, mitä itse laskeskelin Suomessa oikeasti olevan sellaisia cosplayharrastajia, jotka tahtovat viettää koko viikonlopun hengaten ja kuunnellen pelkkää cosplayohjelmaa ja vielä maksaakin siitä. No ehkä tuhat kävijää voisi olla määrä jos ei olisi ollut äitienpäiväviikonloppu (ja Turku :P), Desuconin ja Mimiconin läheisyydet sun muut. Mutta silleen tuo 800 kävijää kuulostaa just semmoiselta mitä olisin itse veikannut. Plust tietysti ne aktiivisimmat cosplayskenevaikuttajat, jotka olivat tapahtumassa töissä tai muuten ei-kävijöinä.

Koska vaikka kuka heittäisi hulluja veikkauksia kymmenistä tuhansista cosplayharrastajista, niin se ei paljon mieltä ylennä siinä vaiheessa kun oikeasti puhutaan kuinka moni cosplayharrastaja oikeasti kokee olevansa ensisijassa cosplayharrastaja ja tahtoo oikeasti viettää koko viikonlopun cosplayn parissa. Tämä liittyy siihen isompaan kysymykseen, josta olen täälläkin välillä kirjoitellut, eli että kun cosplay on syntynyt toisten harrastuksen sivutuotteena ja vasta nyt alkaa seisoa omilla jaloillaan, niin ihmisiä joita ihan puhtaasti kiinnostaa _vain_ cosplay, ei ole lainkaan yhtä paljon kuin ihmisiä jotka osoittavat animefanitustaan pukuilemalla silloin tällöin tai jotka laittavat peruukin päähän coniin koska kokevat että niin kuuluu tehdä.

Mutta selvästi Cosvision osoitti, että onnistuneen, koko viikonlopun mittaisen tapahtuman pelkästään cosplayn ympärillä pystyy järjestämään. Ja kun jatkoa on vuonna 2016 jo lupailtu, ei kyseessä ollut ilmeisesti taloudellinenkaan niin valtava tappio. Eli jee jee!

Turussa oli on/off #desusää

Autoilin Turkuun töiden jälkeen ja majoituin Yacin kanssa Cumuluksessa. Vähän kävin eksyilemässä Turun keskustassa ja syömässä jossain paikallisessa pienessä ravintolassa, joka ei suinkaan ollut se sama ketjuravintola, jollaisia on kaikkialla Suomessa ja joissa on tasan kaksi annosta joita haluan/voin syödä. Oltiin siis vähän porukalla Amarillossa, mutta ihan kilttiin aikaan jo unilla ja aamulla mentiin conipaikalle taksilla kuin esimiehet, koska Turun liikenne ei houkuttanut yhtään.

Perjantai-ilta oli tosi villi Amarilloreissun jälkeen.

Yksi Cumuluksen käytävistä tuoksui ihan worblaalta. Kuka tunnustaa tehneesä pukuaan hotellilla?

Cumuluksen taiteelliset näkemykset hämmensivät minua.

Siis todella hämmensivät minua.

 (Huomaatteko miten innoissani olin siitä, että yövyin jossain muualla kuin Omppuhotellissa? Kuvasin hotellia enemmän kuin conipaikkaa)

Logomo oli tapahtumapaikkana oikein ihastuttavan monipuolinen. Cosplayn kannalta erilaisia kuvausseiniä oli tarjolla ihan julmetusti ja ympäristö muutenkin oivallinen. Kun kävijöitä vielä oli sen verran, ettei tungosta ollut, pystyi kuvaamaan melkein missä vaan. Bäkkäri oli ovikoodien takana, jotka unohdin varmaan sen sata kertaa viikonlopun aikana. Numeromuistini ei ole ilmeisesti erityisen hyvä. 

Lauantain pukunani oli kirjastopäivään valmistunut Cersei Game of Thronesista. Cersein tuima ilme sopi tosi hyvin kun seisoskelin keskellä pääaulaa tuijottelemassa pukuja kuin pahinkin pukuarvostelija. Oikeesti en nähny kunnolla koska ei ollu normaalit piilarit päässä. 

Jee jee Japsu otti Ihan Oikeita Kuvia Cerseistä, todistusaineistoa tästäkin puvusta on nyt siis olemassa!

Cersein simmut olivat kivan vihreät, nyt jos en olisi näin laiska niin kipittäisin tarkistamaan linssien nimen. Päiväkäyttöiset linssit joka tapauksessa.

Hall cosplay kisaajien valitseminen oli jännää. Aavistuksen ahdistavaa myös, sillä kisaajien etsimisaikataulu oli tiukka ja aamu sekä aamupäivä olivat todella vähäpukuista aikaa. Siis todella. Lauantaina etsiskelin pareja ja ryhmiä (alunperin ryhmiä mutta kun ryhmiä oli todella, todella vähän, niin otin mukaan myös pareja samoista sarjoista) ja sunnuntaina sitten yksilökisaajia. Erityisesti sunnuntaina huomasi, että heti puolisen tuntia etsimiseni päättymisen jälkeen ovista ja ikkunoista suorastaan tulvi ihania pukuja. Olen kuitenkin tyytyväinen valintoihini siitä pukuilijakatraasta, josta valinnat tein. Oli kauhean opettavaista etsiä pukuja ja myös pyytää kisaajia mukaan. Muutama kisaaja piti suostutella mukaan ja osa myös kieltäytyi.

Lauantaina valitsemisaika oli lyhyt osittain siitä syystä, että minun piti kipittää paneeliin Järjestäytyneestä cosplaytoiminnasta Suomessa. Puhumassa kanssani olivat edustajat OF:ltä, Pääkaupunkiseudun cosplay yhdistykseltä kuin CFT:stäkin, joten nauroin jo ennen paneelia että oletettavasti minun tehtävänäni on olla kaikesta eri mieltä kun en järjestäytymisestä niin perusta. No oikeastaan tuo summasikin omat mietteeni paneelin aikana. Järjestäytyneessä cosplaytoiminnassa on järkeä vain, jos sen hyödyt on suuremmat kuin sen aiheuttama byrokratian haitat. Cosplay-yhdistykset ja kerhot on varmasti ihan kivoja porttihuum juttuja joilla saada uusia harrastajia mukaan ja aloittelevien nuorten on helpompi selittää vanhemmilleen mitä tekevät kun taustalla on jokin organisaatio eikä että me nyt kavereiden kanssa vaan heilutellaan purjoa. 

Hei meillä oli kuuntelijoita!

Mutta itse näen tässä valitettavasti sellainen TEE KIVAA NUORISOTYÖTÄ KUNNES VIHAAT HARRASTUSTASI -mörön, josta ehkä avauduinkin paneelissa. Eli tavallaan se vetovastuu, vapaaehtoistyön tekeminen muunakin kuin vaan kaveriporukan keskinäisenä kivana juttuna pitää tiedostaa kun tämmöistä rupeaa tekemään. Ja mitä järjestäytyneiltä kanssapanelisteilta kuulin, niin ei se ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Eli siis tiivistetysti Ilona vihasi lapsia ja nuorisotyötä, koska on opettaja. Mutta samaan hengenvetoon kyllä myönnän, että jos en olisi tekemässä coneja, niin varmaan istuisin jossain Kuopion Cossaajien hallituksessa ihan innoissani parantamassa paikallista cosplaymaailmaa.

Mutta niin, oli kivaa paneloida ja etukäteispäätöksestä huolimatta Kyuu ja minä oltiin melkein kaikesta ihan samaa mieltä. Ei saatu tappelu aikaa, huono paneeli. Mutta oli kivaa, paneloisin uudestaankin jos joku joskus pyytää mukaan. (Vitsissä pitää tietää että paneloin Mimiconissa viikko myöhemmin kahteenkin kertaan. Paneloida ei ole tässä yhteydessä oikea sana, tiedän.)

Paneelin jälkeen kävin pitkästä, pitkästä aikaa cosplaykisassa ihan vaan katsojana. Ihan tuli äidillisiä tuntemuksia, kun näki itse valitsemansa kisaajat siellä lavalla. Ja huomasin taas, miten hyvin cosplaykisakatsomossa sanotut kommentit kuuluvat siellä yleisössä. Ne nimittäin oikeesti kuuluu. Ja se pelkästään vieruskaverillesi tarkoitettu kommentti lavalla olevasta kisaajasta kuuluu muillekin ja vaikuttaa siihen, millainen fiilis heille jää kisasta. Ja kyllä, pahimmillaan kantautuu myös välikäden kautta kisaajan korviin. No nyt oikeesti ei ollut mistään haukuista ees kysymys vaan edessä oleva rivini ihmetteli sitä, että miksi lavalla itketään kun "eihän se nyt niin iso juttu ole". Teki mieli tiristää parit empatiakyyneleet heidän niskaansa että kylläpä on! Ette vaan ymmärrä!

Cersei otti keskustassa kantaa EU-vaaleissa äänestämisen puolesta.

Desusää iski juuri kun piti liikkua kohti keskustaa, joten hurautettiin hotellien suuntaan hämyisimmällä hippitilataksilla ikinä. Euroviisujen finaali siinsi jo lähitulevaisuudessa, joten suuntasimme emme suinkaa jo toista iltaa putkeen siihen samaan Amarilloon (mutta eri pöytään!) koska tiedettiin, että siellä oli kisakatsomo. No sinne tulikin kivasti sitten lössiä ja ihania uusia ja vanhoja tuttavuuksia ja oli ihan huippuilta hurrata aina kun Suomi, Puola tai Itävalta sai pisteitä. Viettäisin illan uudestaankin!

Wuhuu kisakatsomo!

The loveliest Kairi, who I met in London back in Eurocosplay. She's such a sweerheart!

Eksyneen Yacin hakureissun jälkeen unta melkein riittävä määrä tunteja ja aamupalan kautta tällä kertaa autoillein conipaikalle. Sunnuntain pukuna oli Frostbitessa debytoinut Danganronpan Junko, tällä kertaa isommilla...hiuksilla varustettuna.

Koska teinipeili on paras ja paras

Sunnuntaina aikataulu oli vielä tiukempi ja itkeä tihrustin kisaajien etsiessä. Mutta onneksi niitä kuitenkin löytyi vaaditut kahdeksan ja pääsin itsekin istahtamaan coniohjelmien pariin kahden luennon verran.

Nuo tupeeratut villakoirat eivät muuten suinkaan edelleen ole muovipussissa selvittämättöminä...

Livetwiittaaminen luennolta tai tapahtumasta on jännää. 140 merkkiin ei tule analysoitua juttuja kovin syvällisesti vaan enemmän mennään fiilispohjalta. Kuten esimerkiksi tässä fiiliksiäni Miehenä cosplayn maailmassa paneelista:

No vähän rakentavampana palautteena ohjelmasta paistoi viimeistelemättömyys ja se, ettei suurin osa asioista liittynyt oikeasti siihen MIEHENÄ cosplay maailmassa olemiseen. Olisin halunnut analyyttista syväluotausta siihen miten miesten cosplayongelmat, cosplayodotukset, fiilikset sun muut eroaa naisten vastaavista tai siitä mikä on cosplayskenen normina.

Mun viikonlopun selfieteemana oli tämmönen ironinen duckface (featuring Anette)

huomaatteko, ihan on ironisesti taas ankkailme.

Jäin samaan saliin vielä kuuntelemaan Cosplaysta ja itsetunnosta. Ja nyt selkeästi kärsin siitä, että en kirjoittanut siitä twitteriin mitään, koska näin puolentoista kuukauden jälkeen olen vähän että hmmmm, mistähän koko luennolla oli edes kyse. Tai no ei, muistan viihtyneeni kyllä siellä, mutta jokin siitä syvimmästä analyysista jäi vielä puuttumaan. Ehkä se johtuu siitä, että tuo aihe on pintapuolisesti niin useasti jo käsitelty, että olisi mahdollistanut vielä jotenkin syvällisemman käsittelyn. En tiedä. Anteeksi ihanat luennoitsijat kun en osaa tämän rakentavampaa palautetta antaa, kun en tajunnut heti kirjoitella mietteitä muistiin.

Tää on se "Apua löysin Euroviisuvoittajan ja minua naurattaa niin että pissaan housuuni" -ilmekuva.

Ja tässä "Olen aina luonnollinen ja kaunis kun puhun kameralle" -ilmeeni. (kuva Marko Holmberg)

Pinkkipäät. Huomatkaa miten pieni ja hentoinen Rimppu on miun rinnalla. Se johtuu varmaan vaan tuosta tukasta.

Ainiin konsertti! Kivasti kävin siitäkin loppuosion kuuntelemassa ja upealtahan se kuulosti!  Juontajista en ollut ihan varma, eivät olleet ihan ehkä minun teekupposeni. 

Konserttiyleisöä

ja päättäjäisiä

ja jotain daameja pukkarissa.

Yaci ihanasti kuvaili minua hiukan hämmentävien ikkunoiden lomassa ja sitten olikin aika vaihtautua siviili!ilonaksi ja odotella että kaikki kyytiläiset pallottelivat päättäjäisten jälkeen autolle. Kuusi-vatun-tuntia myöhemmin yhdeltä yöllä Puijon torni onneksi häämötti ja maanantain työpäivästäkin selvisin ihan kunnialla. Mutta ei ihan heti kyllä uudestaan Turkuun.

Oispa jo koti zzzz

Mutta Turussa oli siis kivaa ja Cosvision oli tapahtumana oikein kiva, sen mitä sitä taas työläisenä pääsi näkemään. Aulan myyntipöytäosio tuli tutuksi kun siellä stalkkasin potentiaalisia kisaajia ja se oli varsin toimivan oloinen ratkaisu. Tiloista tykkäsin ja ohjelma oli sellaista, että olisin itse voinut olla kuuntelemassa ja katselemassa kaikkea. Ja päätellen salien täyttöasteesta niissä ohjelmissa joissa olin (Jopa meidän paneelia oli katsomassa reilusti luokallisen verran ihmisiä!) muitakin ohjelmat kiinnostivat.

Selkeästi pelkästään cosplayhin keskittyvälle tapahtumalle on Suomessa tilausta, ja kun järjestämisessä puitteet toimii näin hyvin, ei voi jäädä kuin mielenkiinnolla odottamaan millainen Cosvision vuoden 2016 keväällä on tarjolla!

Ottakaas loppuun vielä Yacin ottamia ja editoimia Junko kuvia. Lisää tipahtee varmaan tuonna facebookin puolelle tässä jossain vaiheessa! Käykää tykkäilemässä! Facebook huutaa minulle jatkuvasti kuinka parempaa elämäni tulee olemaan kun rikon maagisen 500 tykkäyksen rajan, halun kuulla millaiset fanfaarit siitä seuraa ja tippuuko katosta konfettia ja shampanjaa. Parempi ois.

tl;dr: Cosvisionissa oli kivaa, paitsi Turku.

Ilona

Summary: Con report about Cosvision that was long long long time ago. Well almost two months ago.Whole weekend about cosplay was great eventhough it was on the other side of the country :P