Vuoden 2011 Pukusuunnitelmat (osa 1)

Otsikossa on osa 1 sen takia, että a) Traconin pukuja en ole ollenkaan miettinyt ja b) annan itselleni luvan pistää koko suunnitelma uusiksi, jos siltä vaan tuntuu. Mutta tältä nyt alustavasti näyttää Ilonan cosplayvuosi 2011:

DesuTalks: 

Rinoa, Final fantasy VIII.

 Valkoinen tanssiaismekko asusta poikkeavilla asusteilla. Puvun kuvaaminen oikealla peruukilla ja kengillä suunnitelmissa.

Chibicon 2011:

Xu, Final Fantasy VIII

DesuCruise: 

Random SeeD-vosu, Final Fantasy VIII

Bakacon: 

Beatrix, Final Fantasy IX

Tällä puvulla olisi tarkoitus mennä kisaamaan. (Lähes) Kaikki tarvittava puvun tekemistä varten on jo kotosalla ja tekemistä pitäisi jatkaa tässä maaliskuun aikana.

Ritsuko, Neon Genesis Evangelion

 NERVeilyä on varattu sitten, kun Beatrix rupeaa puuduttamaan. Tykkään vaihtaa pukua kesken päivän ja labratakki on sopivan rento päivän kakkosasuksi. Huhujen mukaan yksi Misato saattaa myös näyttäytyä Pieksämäen suunnassa samaan aikaan.

Fujin, Final Fantasy VIII TAI...

..Nanami, Revolutionary Girl Utena TAI...

 ...Queen Mab, Merlin

Fujin ja Nanami kamppailevat sunnuntain puvun paikasta. Nanamissa tökkii tuo keltainen kangas ja Fujinilla saappaat. Ja se tosiseikka että tahtoisin takoa Fujin olkasuojan metallista, enkä oikein kuitenkaan jaksaisi paneutua asiaan kunnolla. Queen Mab on tekolistalla jo ennen Bakaa, että saisin nättejä lumikuvia, ja jos käypi niin, ettei Fujin tai Nanami valmistukaan niin pistän glitteriä naamaan kuin paraskin twilight-vampyyri ja lähden gootteilemaan Mabina. 

Desucon: 

Mikuru,

The Melancholy of Haruhi Suzumiya

(Se vähän vanhempi versio)

Lauantaille kunniavieraan kunniaksi ja rennohkoksi oleiluasuksi. Peruukit hankittu ja melkein sopiva rannekoru olemassa, muuten homma on vielä ihan levällään.

Olen jo pari kuukautta kärvistellyt tuon Eurocosplayn kanssa. Kisaan osallistuminen hotsittaa ihan kympillä, mutta Sitä Oikeaa asua ei vaan tuntunut tulevan vastaan. Tällä kertaa kun tahdoin oikeasti puvun, jonka ympärille on mahdollista rakentaa kunnon esitystäkin. Ja jossa olisi sopivasti haastetta ja joka innostaisi kunnolla. Ja jossa olisi sitä jotain Eeppisyyttä, mitä aina kaipaan niihin kisapukuihin. Ja näperrettävää, kun en ole kuitenkaan saanut itseäni aivopestyksi, että yksinkertaisuus on oikeasti välillä kauniimpaa kuin röhelökaaos. Parhaat ideat tulee aina silloin, kun juuri menossa nukkumaan, niinpä pari, kolme viikkoa sitten tuli älynväläys. FFXII on vienyt taas sydämeni, ja Ashen morsiusasu on niin kaunis, että tahdon päästä sen toteuttamaan. Puku on upea ja taas aivan erilainen kuin mikään, mitä olen tähän mennessä tehnyt. Ashen hahmon ympärille saa kyhättyä vaikka minkälaista esitystä, muutamankin esityksen runko on jo mietittynä. Ja tämä asu ei vaadi tuntikausien ihomaalauksia ja ainakin teoriassa tämän kanssa pääsee jopa liikkumaan ympäriinsä. Jei. Eli lauantain kisa-asuna:

Ashe, Final Fantasy XII (wedding dress)

Tästä sunnuntain asusta ette varmaan olleetkaan kuulleet kertaakaan? Tai siitä, että Vorona on Shiorina samaan aikaan? Ihan uutta tietoa kaikille:

Juri, Revolutionary Girl Utena

 Jurin housujen kangas saattaa olla valmiina, osittain ommeltunakin. Pitäisi vaan tarkistaa olenko vielä siihen tyytyväinen. Peruukki on valmiina, mutta pahasti pelkään, että siihen on hankittava vähän lisäkuituja, että nuo korkkiruuvit saa sopiviksi.

Nekocon:

Fran, Final Fantasy XII

Olen niin herkästi houkuteltavissa, että jos minua pyydetään mukaan ryhmään hahmona, joka jo muutenkin kutkutti mieltä, en voi kieltäytyä. Franin seurassa nähdään Nekoconissa näillä näkymin ainakin Larsa ja Penelo. Fran tulee olemaan haaste, nuo panssarit ei ole mitkään maailman helpoimmat, mutta toisaalta maltan tuskin odottaa että pääsen niiden kimppuun. Franilla olisi tarkoitus lähteä sinne yksilökisalavalle asti.

???? Nekoconin toinen puku on vielä mysteeri. Ehkä luvassa on Mizuho Onegai Senseistä, tai Bakasta käyttämättä jäänyt Nanami tai Fujin. Tai jotain ihan muuta. 

Mizuho ehkä Nekoilemaan.

Finncon-Animecon:

Onashia, Simoun

Hehkutusta oli jo täällä, nytpä päästään jo toteuttamisasteelle. Matkassa mukana nähtävästi muutama muukin sarjan neideistä.  

Padmé Amidala, Star Wars Episode II

 Voisin pyhittää koko cosplayvuoden vaan Star Wars asuille, mutta ainakin yksi on luvassa ensi kesänä. Jos jotain ihmeempiä ei tapahdu, niin tällä vaaleansinisellä Amidalan asulla Episodi kakkosesta mennään. Se Leian orjatarpuku jää vielä jonnekin tulevalle vuodelle :D

Tracon VI 

??? Suuri mysteeri. Ei siis mitään suunnitelmia vielä.

CosplayGaala: 

Mrs Lovett, Sweeney Todd. By the Sea -mekko

Näiden lisäksi SW rintamalla muitakin kuin Star Wars asuja, Mio lähtee tapaamaan tovereita, jos Strike Witches ryhmis vaan osuu sopivalle kohdalle. Ja muutama bonusasu on myös hihassa siltä varalta, että joku tämän listan puvuista ei nappaakaan. Mutta niistä lisäjuttua vähän myöhemmin. 

Huh huh. Näin listattuna tämä oikeasti näyttää aika pahalta. Ehkä teen jotain tervettä karsimista vielä. Toivottavasti. Reippaalla kädellä. 

Ilona

Chibituomarointia ja suddenly Xu

Niinhän siinä kävi, että karmeista pakkasista ja jalkavammaisuudesta huolimatta suuntasin Skodillakillani Työnkulmalle päin Chibiconiin. Oman kisaamishalun takia olin kieltäytynyt cosplaykisan tuomaripaikasta, kun sitä aikaisemmin minulle tarjottiin, mutta kun nyt Beatrix jäi epämääräiseksi kasaksi kotiin, tuomarointi todellakin alkoi kiinnostamaan. Cosplaykisan tuomareihin minulla on tähän asti ollut vain pelokkaan kunnioittava suhde, nyt kun ensimmäistä kertaa pääsi itse pöydän toiselle puolella, olin ihan täpinöissäni. Tuomareiden kohdalla oli käydä perinteinen ”ohoh, eihän meillä olekaan vielä tuomareita”, joten muita tuomareita valkattiin vielä kisa-aamuna. Tällä kertaa tuomaripöydän takaa löytyi allekirjoittaneen lisäksi Urumin Helena ja Manga Cafeen Milla.

No niin, nyt on sitä reisikuvaakin. Huomatkaa kassista pilkottavat Yotsubat!, minut aivopestiin ostamaan mangaa.

Noh, paineet, joita onnistuin jo itselleni tuomaripestistä luomaan oli ehkä vähän liialliset suhteessa kisan luonteeseen, lavallapyörähdyskisa, ilman erillistä tuomarointia kun on ...noh, lavalla pyörähtelyä. Tosin täysimittaisia esityksiä sisältäneeseen kisaan en olisikaan lähtenyt tuomaroimaan parin päivän varoitusajalla niin, että kisassa olevat hahmot sain tietää puolisen tuntia ennen kisan alkua. Animutietämykseni kun ei ole sieltä otakuimmasta päästä, ilman sarjatuntemusta tai etukäteisvalmistautumisaikaa on paha mennä sanomaan onko esitykset hahmolle ja sarjalle uskollisia vai ei.

Kisan osallistujamäärät ja taso poikkesivat melkoisesti viime Chibistä. Nyt kisaajia oli 12 kappaletta ja top kolmosen lisäksi annettiin kaksi kunniamainintaa. Pukukuvia selatessa ensimmäisenä (tai toisena heti sen jälkeen, kun sai raksia oman kuvansa pois papereista) hämmästytti furryasujen määrä, kolmasosa kisaajista oli koiria. Muuten puvut olivat aika perus repertuaaria, mitään megalomaanisen jättimäisen näyttävää ei lavalla tällä kertaa nähty. 

Kisaajia pönöttämässä reunustalla ennen kisaa.

Itse tarkastelin pahaa-aavistamattomia kisaajia jo ennen lavaosuutta ja kirjoitin lavaosuuden aikana kynä sauhuten asioita muistiin, olisin unohtanut ihan varmasti näinkin pienen kisaajajoukon aiheuttamat ajatukset viidessä minuutissa, jos ei olisi ollut mustaa valkoisella. Ja ne kisaajat oikeasti on lavalla ihan hirveen lyhyen aikaa!  Kisan jälkeen takahuoneessa juteltiin puvut läpi, valkattiin mieluisia ja kerrottiin itse kukin huomioita. Viimeksi saatoin nurista jotain sponsoreiden käyttämisestä tuomareina, mutta ainakin nyt meidän mielipiteet ja huomiot puvuista osui melkein tismalleen nappiin, sen verran selkeästi sieltä top kolmonen ainakin erottui. Että ei tainnut olla nyt eroa oliko tuomarina cosplayaaja vai sponsori vai pääjärjestäjä. Kun voittoporukasta ei kuitenkaan ihan kiveenlyötyä varmuutta saatu, ja muilla tuomareilla oli hätä myyntipöydistä, pidimme miettimistaukoa, jonka aikana kävin vielä vakoilemassa muutamaa mietittyämään jäänyttä pukua. Pelkkä lavalla puvun näkeminen on ihan älytöntä, vähintään pitäisi tuomareiden päästä siihen lavalle pyörimään samalla kun pukuilijoista otetaan kuvita tai jossain muussa vaiheessa nähdä puku oikeasti lähempää kuin kolmen metrin päästä.

Ilona <3 Paint. Selventävä kuva kisaajista ja palkintosijoista. Paremmat kuvat löytyy täältä.  Top kolmosen lisäksi annettiin siis kaksi kunniamainintaa, Yhtenäinen kokonaisuus ja Upeat hanskat. Ovela kun olin, napsin monia kuvia yhteiskuvausvaiheessa, niin takahuoneessa pystyi hyvin virkistämään muistia, että miltäs ne puvut näyttikään. 

Oveluuteni huipentui kuviin kisaajien kengistä... Kyllä, kengät on tärkeä osa asua!

Kisan koiraedustus

Tuomarointi oli hirmuisen opettavainen kokemus. Ensinnäkin sillä referenssikuvalla on oikeasti väliä. Jos siinä tuomaristolle annetussa kuvassa hahmon hiukset ovat vaalean vihreät, mutta sinä käytät sinistä peruukkia, niin se ei paljoa lohduta, että jossain tietyssä animen jaksossa tai taidekuvassa hahmolla oli sininen tukka. Tuomaristo arvioi juuri sen kuvan ja sinun yhdennäköisyyttä, jonka sinä itse tuomaristolle toimitat! Itse olen kisaan ilmoittautuessa käyttänyt sitä periaatetta, että annan refekuvaksi kuvat, joiden perusteella itsekin puvun teen. Ja yleensä tungen yhteen kuvaan useamman kuvan hahmosta, juuri niitä kuvia joita itse puvun teossa eniten katselen. Luulin tämän olevan muillekin ihan selvää, mutta ei se näköjään olekaan.

Toiseksi epämääräiset tilpehöörit huolimattomasti tehtynä ei voita hyvin tehtyä peruspukua. Tämän voisin itsekin ehkä joskus noita pukuja tehdessä muistaa. Hyvin tehty näyttää hyvin tehdyltä, ja sellaisen palkitsee mieluummin kuin näyttävän idean, jonka toteutus ei ole onnistunut. Ja se siisteys! Semmoinen hompsuisuus ja huolimattomuus näkyy ihan hirveän selvästi muuten hyvästäkin puvusta.

Vaikka latasinkin itselleni melkoiset paineet tuomaroinnista, ja halusin tehdä sen oikeasti hyvin, niin kummasti sitä silti unohti millainen tunnelataus kisoihin kisaajan näkökulmasta voikaan liittyä. Kisatessa sen kyllä muistaa, että miten tärkeää se kunniamaininnan tai palkinnon saaminen on, ja miten paljon sitä jännittää. Oli melkoisen hämmentävää, kun palkitut päättäjäisten jälkeen itkevät onnesta, ei sitä tunnelatauksen määrää itse tuomaroidessa muista.

Tuomarointi oli kivaa. Vastuu siinä kyllä painaa kovasti, ja kun itse kisaajana ja kisoista kiinnostuneena on niin monesti ollut eri mieltä tuomareiden kanssa tai kyseenalaistanut jotain kisatuloksia, tulee valinnat perustella ennen muuta itselleen todella hyvin. Olin ihan kamalan imarreltu, kun minua alunperin tähän hommaan pyydettiin, ja kyllä voin hyvin jatkossakin kuvitella olevani välillä siellä tuomaripöydän toisellakin puolella.

Kamy-pöydän takaa.

Chibicon muuten meni hurjan nopeasti, ja kun tällä kertaa oli asennoitunut tulevansa hengailuconiin niin oikein hyvinhän se hengaillessa aika meni. Ohjelmistosta en seurannut tosissani kisan lisäksi yhtään mitään, päivän kohokohta (sarcasm much?) Candy*Lovekin kun perui tunti ennen esitystään. Conihuhut kertoivat, että bändi olisi tuolloin vielä sijainnut Helsingissä asti, melkoisia pikamatkaajia, jos olisivat meinanneet paikalle keritä. Puheohjelmat oli tällä kertaa sijoitettu läheisen kirjaston luentosaliin, mikä oli varmaan ihan toimiva ratkaisu. Ainakaan mitään puheohjelmaa ei tuossa pääsalissa olisi voinut pitääkään kun myyntipöydän olivat samassa tilassa. Nyt pieni puheensorina ei haitannut esim fffightin aikana. Ainakaan minua. En sitten tiedä mitenkä ikäväksi kirjastolle pakkasessa siirtymisen ovat sinne siirtyneet ihmiset kokeneet, itsehän en nenääni ulos pistänyt avajaisten ja päättäjäisten välillä. 

Kisan ulkopuolella oli myös aivan ihania pukua, harmi että olin kameran kanssa laiska. ...tai siis onneksi siellä oli oikeasti virallisiakin kuvaajia.

Jos ei muuten olisi Beatrixin kotiin jättäminen harmittanut, niin viimeistään tässä vaiheessa. Vielä joskus Ruby ja Bea kuvia, Impstatus!

Kaksoset pitivät jälleen maskeerausluentoa, miultapa se jäi tällä kertaa välistä. Mutta oikeesti nuo puvut! Ja kun noissa puvuissa uskaltaa fffightata ja poseerata näin, niin nostan kyllä hattua.

Eläimellistä menoa oli paljon myös kisan ulkopuolella. Siis todella paljon, suhteessa pukuilijoiden määrään.

Paljon oli conituttuja, cosplaysta ja cosplaykisoista (ja tisseistä) puhuttiin paljon, Kamy/Nekocon pöydässä päivystin välillä, Bakaconin pöydässä keskusteltiin kaiken muun ohella silitysraudoista ja kuumaliimasta (hei please, voisko joku Baka-vänkäriksi haluava ilmoittaa, että tahtoo ehdottomasti työskennellä cosplaypukuhuoneessa auttamassa pukujen kanssa ja vahtia, ettei vaan syty tulipaloa?), sain aika moneen otteeseen vastailla kyselyihin Beatrixin olinpaikasta ja taisin lupautua Nekoconiin ryhmäilemään eräänä punasilmäisenä puputyttönä. Kaiken kaikkiaan oikein ihastuttava lauantaipäivä.

Jotain vaatteitahan sitä oli päälle yleisen siveyden takia laitettava. Kirjoitinkin jo aikaisemmin täällä että aika harvat puvut oikeasti ovat tuosta vaan valmiita kierrätettäviksi, ja noista aika harva oli sellainen, että lähtisin tuohon pakkaseen pyörimään. Ja koska imago on tärkeintä, ei esimerkiksi Fayen lateksiunelma oikein olisi ollut uskottava tuomarointiasukaan. (...vai olisiko sittenkin?) Quistiksen Seed-uniformu sen sijaan on loistokunnossa, en vieläkään jaksa ymmärtää, että tämä on kolmas koskaan tekemäni cosplayasu ja selvästi paremmin tehty kuin suurin osa sen jälkeisistä. Itsetutkiskelun paikka, ehkä?  No Quistis olisi tietysti ollut helppo vaihtoehto, mutta kun takaraivossa on jo pitkän aikaa ollut ajatus tämänkin puvun kierrättämisestä vähän toisella tavalla, päädyin perjantai-iltani ratoksi muokkaamaan peruukkia ja etsimään ruskeita piilareita Quistiksen ystävää, myöskin SeeD-kouluttajaa ja Triple Triad korttipelin Herttaa varten. Taisi kokonaiset yksi ihminen tunnistaa ihan suoraan että hei, sinähän olet Xu, mutta enpä oikein muuta odottanutkaan. Muistinpahan samalla että nuo kertakäyttöiset värilliset piilarit ei pure hazel sävyssä todellakaan tee miun silmistä ruskeita, vaan vihertävät. Ja peruukin kiilto häiritsi myös. Noh, onneksi en ollut tuomaroitavana itse.

Pimeät sisätilat on pimeitä.

Ja salamalla otetut kuvat on salamalla otettuja.

"Tule sinäkin Nekoconiin, siellä on kissapoikia"

Kaiken kaikkiaan kiva lauantaipäivä, hyväntuulinen pikkuconi ja parin päivän sairaslomailun jälkeen kaivattuja ihmiskontakteja. Seuraavana oikeana conina olisi vuorossa Bakacon, joka tuntuu olevan kauhean kaukana, jossain toukokuussa asti. Tosin ei se tarkoita kuin kolmea kuukautta, joten laakereille ei voi jäädä pitkäksi aikaa makoilemaan, varsinkin kun näitä projekteja tässä muutenkin olisi hollilla niin vietävän paljon. Ja se DesuCruisekin...

Ilona

ps. Ne-ne-ne-nekocon!

Talviprojektien edistymättömyys ja vuoden 2011 coniähky

No johan olen taas hiljentynyt tehokkaasti. Parin viikon flunssaputki ja työreissu Italiaan veivät blogittamishalut aika tehokkaasti nolliin, eikä cosplay ole muutenkaan ollut ihan päällimmäisenä mielessä. WCS-karsinnoista on vauhkottu jo yhtäällä ja toisaalla , kun kisaajia on vähän ja niistä vähistäkin puolet peruu tai jättää tulematta, ja vaikka Suomelle saatiinkin niin hyvät edustajat, että kylmät väreet oikein kulki selässä, niin onhan se nyt vähän noloa, että karsinnat eivät saa tätä enempää osanottajia. Tosin se kalikka kalahtaa johon koira kusahtaa, ja niin moni blogaaja on jo innostunut agitaattorin ammatista niin, että ensi vuonna varmasti tilanne on karsinnoissa toinen.

Itse en vielä tee mitään suuria lupauksia karsintaosallistumisesta, koska ainoa syy osallistumattomuuteen on tähänkin asti ollut parikisa-konsepti, eikä se ongelma ole korjautumassa. Veikkaisin monella muullakin osallistumisen tyssäävän siihen, että sellaisen parin löytäminen, jonka kanssa ajatukset, suunnitelmat, tekotavat ja stressinsietokyky menisi sopivasti yksiin, on melkoisen vaikeaa. Tai ehkä olen vaan niin epäsosiaalinen tapaus, että minulle se tuottaa ongelmia. Suomi on toki täynnä ihania ja lahjakkaita cossaajia, joiden kanssa ryhmäcosplayn tekeminen hengaamismielessä esimerkiksi on helppoa ja mukavaa, mutta wcs (varsinkin jos siitä karsinnasta voitto napsahtaa kohdalle) on kuitenkin sen verran pitkä ja varmasti todella raskaskin prosessi, että siihen ei ihan sillä perusteella kannata paria valita, että sarjafanitukset menee yksiin. Mutta ei koskaan pidä sanoa ei koskaan.

Sen sijaan Eurocosplaykarsinnat kutkuttelevat jo vähän mielessä, kun huomaan miettiväni ensi vuoden pukuja ihan vahingossa. Miullahan on miljoona ja yksi ”talviprojektia”, eli pukuja, jotka suunnittelen tekeväni tässä pikkuhiljaa ilman dead lineja ja jotka sitten olisivat käyttövalmiita coneissa semmoisina vähemmän megalomaanisen mahtipontisen mahtavina pukuina. No niistä ei ole vielä yksikään edistynyt pätkääkään, joten luultavasti Nanami, Ritsuko ja Fujin stressaavat minua vielä keväälläkin. Tosin jos työttömyys vuodenvaihteen jälkeen kutsuu, niin eipä sitä muuta olekaan kuin aikaa ommella ja katsella animua.

Näitäkään neitejä ei ole unohdettu. Pitäisi vaan... alkaa tekemäänkin jotain.

Ensi vuoden kisojen suhteen huomaan, että uusia animesarjoja pitää kyllä ottaa katsottavaksi, sillä Mahtavia Kisapukuja ei enää listalla ole kovinkaan montaa. Eurocosplayn suhteen arvon vähintään kahden puvun välillä, kun vähemmän ompelua vaativalle puvulle olisi melko muikeaa esitystä jo mietitty, monipuolisempi ja vähemmän askartelukeskeinen puku taas ei ole vielä aiheuttanut mitään esitysinspiraatiota. Tänä vuonna Gaalaa lukuun ottamatta esitykset kosahteli, joten ensi vuonna koetan panostaa niihin. Edelleen koetan myös päästä eroon jättimekoilla huijaamisesta, ja opetella oikeasti ompelemaankin. Katsotaan tarkoittaako se käytännössä sitten mitä.

Ensi vuoden puvuista oikeastaan vain kaksi olen mielessäni lyönyt lukkoon. Jurista olette jo kuulleet kyllästymiseen asti ja kuulette jatkossa vielä enemmän, ja tämä neiti draamaa Shiorin kanssa Desussa. Onashian suunnittelen ajoittavani Animeconiin, jospa sitä saisi muitakin houkuteltua Simoun- poppooseen. Mutta näiden lisäksi mitään muita pukuja en ole vielä ajoittanut mihinkään coniin. Tänä kesänä oppi ainakin sen, että kuumalla kelillä kuumat puvut ovat ihan kamalia, joten jospa ensi kesänä osaisin jo pukeutua vähän järkevämmin. Eli minun tuurilla koko kesä on maksimissaan 10 astetta lämmintä ja palelen bikineissä.

Talviprojekteja on jo moneen kertaan mainittujen lisäksi pari muutakin, ikisuosikkini Vampire Princess Miyun näennäisen harmiton bff- Chisato on tekolistalla siksi, että koulupuku miulla on jo valmiina toissa kesältä. Samoin pelkän peruukinvaihdon verran ponnisteluja vaatii Xu, kun yksi SeeD-uniformu roikkuu koulupuvun vieressä toimettomana. Näistä kivojen kuvien saaminen ei pitäisi siis olla mitenkään ylitsepääsemätön projekti.

Muutamat länsimaiset hahmot ovat erityisen lähellä sydäntä ja tänä talvena aion lopultakin saada kauniita lumikuvia Merlin elokuvan Queen Mabista. Miranda Richardsonilla on elokuvassa useita upeita pukuja, mutta tietysti minä tykkään eniten siitä, joka näkyy lyhyimmän aikaa. Kuten ehkä olen pariinkin kertaan sanonut, peruukki on aina se asia, josta puvun tekemistä aloittelen, ja nytkin olen sitä jo mietiskellyt valmiiksi. Takamukseen asti ulottuva musta peruukki, jonka pitäisi vielä näyttää muulta kuin halvimmat luruperuukit, kismitti kukkaroa siihen asti, että muistin kierrättämisen ihanuuden ja Daggerin tukan toissa kesältä. Ehkä en ole peruukkiriippuvuudessani vielä ihan toivoton, kun uskallan ajatella sen peruukin kierrättämistä tätä tukkaa varten. Lunta! Tuommoisen heposen kun vielä saisi malliksi myös niin jopa olisin tyytyväinen.

Talviprojektipuvuille on kyllä kesäconeja tarjolla ensi vuonna ihan ähkyyn saakka:

Bakacon ilmoitti kolmannesta tulemisestaan, joten luultavasti Pieksämäki kutsuu toukokuun puolessa välissä. Itse tykkäsin kyllä, että se huhtikuussa vähän katkaisi kevättä, nyt ollaan jo melkein kesässä.

Desu nappaa itseoikeutetusti kesäkuusta ison palasen.

Kawacon heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Joensuussa on käsittääkseni pienempi tapahtuma, joka jää näillä näkymin itseltäni väliin, kun sukujuhlat (ja ehkä cosplayasujen esitteleminen siellä) kutsuu muualle.

Nekoconin tiedotus pissii vielä tällä hetkellä, mutta 9-10.7 Kuopion musiikkikeskuksella kissankorvat vilkkuu taas. Oman kaupungin conia odotan tietysti erityisellä innolla, katsotaan laitanko oman lusikkani soppaan järjestämisessäkin, vai nautinko vain ihanan lyhyestä matkasta conipaikalle.

Animecon onkin sitten jo seuraavana viikonloppuna. Kyllä, Kuopio-Turku akselilla liikkuminen viikon väliajalla voi olla vähän haasteellista useammallekin conittajalle, itse kuitenkin suunnittelen urheasti molempiin osallistumista. Joensuu-Kuopio-Turku –conittaminen kolmessa viikossa kuulostaisi jo vähän hasardilta.

Ja sitten vielä Tracon piristää syksyn alussa

Jyväskylän Kosuconista ei ole hetkeen kuulunut mitään, mutta jos sekin vielä järjestetään, niin taas yksi coni joka voisi kiinnostaakin.

Jos normaalilla puku/päivä + ehkä kisapuku silloin tällöin erikseen tahdilla mennään, ensi vuosi tarjoaisi yli kymmenelle puvulle conittamismahdollisuuksia. Eli nyt viimeistään opettelen pitämään samaa pukua useamman kerran, muutenhan tästä ei tule yhtään mitään. Tosin äkkiseltään laskettuna cosplaykansion to-do-listalla on tällä hetkellä 25 pukua, että kyllähän tässä tekemistä riittää...

Ilona