Luukku 17: Kiharaa ja kikkaraa

Karvaista joulunodotusta! Ilona Cosplayn joulukalenterissa puhutaan tänä vuonna pelkästään peruukeista! Joka päivä on esittelyssä yksi tai useampi peruukki sekä jaossa vinkkejä, tarinoita ja turinoita ihanista ja kamalista tekotukista.

Jämäköiden, eli lakkauksesta kivikovien kiharoiden tekemisestä kerroinkin jo Jurin kohdalla. Nuo pelkällä lakalla ja pikkuisella lämmöllö tehdyt korkkiruuvit ovat siitä kätevät, että ne saa harjattua ja pestyä kokonaan pois ihan hetkessä, kuitu ei muuta muotoaan pitkäksi aikaa. Jurin kertaalleen epäonnistuneet kiharat pystyi helposti harjaamaan auki ja tekemään sitten uudestaan. 

Edellinen kiharatestailujeni uhri, Mizuho. Uusinta uutta kuvaa kesän Aconista, Chibissä käymisestä oli jotain hyötyä kun törmäsin tämän kuvaajaan!

Pussista tänään kaivettuna näyttää tältä.

Nämä kiharat tein lopulta ihan kiharrusraudalla. Semmoisella piipparilla minkä kaikki tytöt on varmaan joskus omistaneet ja jolla hiusten kihartaminen aina aiheuttaa palovammoja ja hermojen menetyksiä. Testasin sitä ennen suoristus muotoiluraudalla kiharoiden tekemistä, mutta ei onnannut.

No eihän ne kuvissa hyvin näy. Sormiin kyllä tuntuu.

Mizuhon pään päältä löytyy ikävästi "kreppaantuneita" kuituja, kun sen sopivan lämpötilan löytäminen oli vähän vaikeaa. Eli siis posotin liian kuumalla piipparilla ja poltin osan kuiduista. Onneksi ne sai piilotettua. Nämä kiharat on pysyneet yllättävän hyvin, vaikka näissä ei ole lakkaa juuri lainkaan. Jos noita harjaisi, korkkiruuvi-rakenne häviäisi, mutta kihara jäisi.

Vähän taipuisa, mutta perusolemukseltaan suora tapaus.

Otin testitukaksi jo kertaalleen yli vuosi sitten vilahtaneen blodin tukan, joka vielä miettii tahtooko olla riittävän tuuhea Nanamiksi vai eikö. Koska näistä kiharista ei ole tarkoitus tulla pysyviä, tein kummallekin puolelle vähän erilaista kiharaa.

No ei ihan tasapainoista.

Toiselle puolelle rullia, eteen pieniä ja taakse isoja.

Rullien koolla ja kierrityssuunnalla on väliä.

Rulliksi eivät enää kelpaakaan vessapaperirullat, kun ne eivät kestä kosteutta. Mitkä hyvänsä rullat toimii, omani ovat jostain halvennuksesta aikoinaan hankittuja. Kannataa hamstrata kaikkea.Tarrarullia en ihan suuresti suosittele, koska ne voipi jumittaa kuituun (ja omaankin tukkaan, en tykkää niistä yhtään) kiinni varsin ikävästi.Tähän tukkaan laitoin taakse pari isoa tarrarullaa. En tykännyt.

Peruukkipäähän rullat saa kivasti kiinnitettyä ihan (pitkillä) nuppineuloilla. Pinneja voi laittaa vielä lisäksi (jos löytää pinnejä, minä en, vaikka niitä tässä asunnossa pitäisi olla parisataa kappaletta)

Toiselle puolelle lettejä.

Kihartamiseen käytetään kuumaa vettä. Ihan kiehuvaa vettä peruukin päälle ei pidä kaataa, koska kuidut menevät pilalle. Itse keitin vedenkeittimessä maksimimäärän vettä kiehuvaksi ja lisäsin sitten haaleaa vettä vielä niin, että kannu oli piripintaan asti täynnä. Ja sitten hulskis vain pään päälle.

Rullat pitää kastella kokonaan, myös alta. Ja koska kuuma vesi on kuumaa, pitää tässä vaiheessa olla aika varovainen, ettei ne omat näpit saa turhan lämmintä kylpyä. Näihin testikiharoihin, joiden ei ihan priimaa tarvinnut olla, käytin 3x 1,5l vettä.

Kun kaikki kuidut on varmasti kastuneet (ja muutama karannut kihara rullattu uudestaan ja kirottu huonoja nuppineuloja), annetaan pään kuivua ihan rauhassa. Jos tahtoo nopeuttaa, niin hiustenkuivaaja kehiin, itse annoin vaan hengata kylpyammeessa yön yli. 

Ja lopputulos näytti tältä, kun rullat ja letit oli purettu varovaisesti:

Uuuh, kiharaa, nättiä! Takana tosin vaan aavistuksen verran, isot rullat oli vähän turhan isot.

Lettikiharoista tuli ihan nostalgiset, itselläni oli tämmöinen käkkäräpää aina kaikissa luokkakuvissa ala-asteaikoina!

Jos tahtoo ihan selkeät korkkiruuvikiharat, ei noita kannata harjata ollenkaan auki. Lakkaa vaan päälle sopivaisia määriä ja valmista on. Itse harjasin ihan reilulla kädellä kaikki hiukset ja tuloksena oli tämmöinen kiharapilvi:

 

En jaksa säätää jalustaa, saatte teinipeilikuvan.

Löysät kiharat antavat heti lisävolyymia ohuellekin peruukille. Kiharakäsittely on kunnolla tehtynä hellävarainen eikä vahingoita kuituja, joten tämän uskaltaa tehdä myös tukalle, jota aikoo joskus käyttää suoranakin. Laitan vaikka huomenna tässä joskus kuvaa, miltä sama peruukki näyttää suoristuksen jälkeen, näin toispuoleiseksi en sitä kehtaa pitkäksi aikaa jättää.

Ilona

ps. Rullia ja lettejä voi myös yhdistää. Irkissä huhut (tai Hoothoot) kertovat, että tekemällä pikkuletit ja kihartamalla ne sitten rullien päälle saa aikaa aika hienoja kiharaisia korkkiruuvikiharoita!

Acon11: Jälki-istuntoa kaikille

Animeconin lauantaina olin melkein kuin töissä, kun pukuna oli Onegai Teacherin ihana alienope Mizuho Kazami. Sarja oli yksi ensimmäisiä animuteoksia mitä katsoin ja josta oikeasti tykkäsin, mutta tämän puvun tekeminen tarvitsi silti vähän ulkopuolista suostuttelua ennen toteutumistaan. Jostain syystä cosplayuran alussa opehahmon cosplayaaminen, varsinkin kun Mizuho nyt on semmoinen... Mizuho, ei oikein houkutellut. Jotain on ilmeisesti miun suhtautumisessa pukuilemiini hahmoihin muuttunut tai opehahmot ei enää tunnu niin tyylittömiltä (äh, englantilaiset sanoo sen paremmin, tacky), sillä minua ei tarvinnut kauhean pitkään suostutella tämä nyt kuitenkin tekemään. Ja voi että olen iloinen että suostuin, pukua oli ihana tehdä ja vielä ihanampi pitää conissa päällä.

Peruukkihan on hankittu jo ikuisuus sitten. Juuri tämmöisiä tapauksia varten ostelen potentitaalisia peruukkeja varastoon heti kun jokin hahmo alkaa mietityttämään. Kun inspiraatio johonkin hahmoon iskee viikko ennen conia, peruukin puuttuminen ketuttaa ihan vietävästi. Peruukin kanssa taistelin vielä torstaina ennen conia, kun huomasin, etten oikein osaakaan kihartaa peruukkia. Suoristamista on tullut tehtyä usein, mutta nyt kun piti saada kaksi isoa kiharaa tuonne taakse, meinasi mennä sormi suuhun. Peruukin kuitu on varmaan ainakin osittain lämpösuojattua, sen verran tujuja lämpötiloja sain käyttää ennen kuin kihartuminen tapahtui. Testasin niin rullia+hiustenkuivaajaa+lakkaa, suoristusrautaa kuin loppujen lopuksi ihan perus piippari-kiharrinta, jolla kiharat loppujenlopuksi onnistuivat. Prosessin aikana kyllä kivasti paloin myös kuituja, mutta eipä noita nähnyt kun nostin kiharoita vähän ylemmäs.  Muuten tukka oli kiinni lähimarketin hiusklipsillä, joka jäi kivasti tukan alle piiloon ja jonka piikit tunkeutuivat melkein yhtä kivasti aivoihin. 

Ainoat itsetehdyt osiot puvussa ovat liivi ja kaulakoriste. Liivikangas ei ollut fiksuin valinta, mutta kun punaista kangasta oli valmiina kotona, päätin käyttää sitä miettimättä sen toimivuutta. Ihan kivalta tuo kuitenkin näyttää, vaikka joustavuutensa takia aiheuttikin pieniä hermoromahduksia ompelun aikana. Onneksi alan oppia tukikankaiden käyttöä edes vähän, niin kauluskin suoristui kivasti.

Kaulakoriste on Fimo Cernit Premo! massaa maalattuna askartelumaaleilla, lakattuna ja liimattuna kultaiseksi maalatun softiksen päälle. Muutama lakkakerros teki korusta kivan kiiltävän, eikä maalatessa jääneet siveltimenjäljetkään näy ihan hirveästi. Kengät, paita ja hame on kaikki ostojuttuja. 

Piilolinssit vähän raivostutti. Ei näitä kyllä violeteiksi voi sanoa kuin hyvällä mielikuvituksella, ja kun kerrankin oli lasit (ei tosin omat ja vähän liian vähillä miinuksilla) käytössä, olisin ihan hyvin voinut hankkia vahvuuksettomat ja paremman väriset. Nyyh.

Sekä Mizuhon että sunnuntaisen puvun tekeminen oli jännä kokemus, kun aikaa oli todella vähän, mutta paineita vielä vähemmän. Annoin itselleni luvan heittää molemmilla puvuilla vesilintua, jos ne eivät olisi silmää miellyttäneet. Oli taas pitkästä aikaa hauska kokemus tehdä pukuja, joista ei ollut huudellut viikkokausia blogin puolella ja joista raivoaminenkin on rajoittunut irkin puolelle.  Mizuhoa valokuvattiin conissa muutamaan kertaan ja parit oikeasti hyvät keskustelutkin tuli käytyä sarjasta. Lyhyestä tekoajasta huolimatta puvusta tuli varsin näppärä ja se meneekin voi pitää vielä uusiksi joskus jossain –laatikkoon. Sinne alkaa kertymään jo ihan kivasti tavaraa.

Kuvausrekvisiitan ja pukuinnostuksen tarjosi Jaksu

Spefisti-Ilona ja sunnuntaipuku tulee esittelyyn varmaan huomenissa.

Ilona

ps. Mizuho on myös fiksu nainen.

Vuoden 2011 Pukusuunnitelmat (osa 1)

Otsikossa on osa 1 sen takia, että a) Traconin pukuja en ole ollenkaan miettinyt ja b) annan itselleni luvan pistää koko suunnitelma uusiksi, jos siltä vaan tuntuu. Mutta tältä nyt alustavasti näyttää Ilonan cosplayvuosi 2011:

DesuTalks: 

Rinoa, Final fantasy VIII.

 Valkoinen tanssiaismekko asusta poikkeavilla asusteilla. Puvun kuvaaminen oikealla peruukilla ja kengillä suunnitelmissa.

Chibicon 2011:

Xu, Final Fantasy VIII

DesuCruise: 

Random SeeD-vosu, Final Fantasy VIII

Bakacon: 

Beatrix, Final Fantasy IX

Tällä puvulla olisi tarkoitus mennä kisaamaan. (Lähes) Kaikki tarvittava puvun tekemistä varten on jo kotosalla ja tekemistä pitäisi jatkaa tässä maaliskuun aikana.

Ritsuko, Neon Genesis Evangelion

 NERVeilyä on varattu sitten, kun Beatrix rupeaa puuduttamaan. Tykkään vaihtaa pukua kesken päivän ja labratakki on sopivan rento päivän kakkosasuksi. Huhujen mukaan yksi Misato saattaa myös näyttäytyä Pieksämäen suunnassa samaan aikaan.

Fujin, Final Fantasy VIII TAI...

..Nanami, Revolutionary Girl Utena TAI...

 ...Queen Mab, Merlin

Fujin ja Nanami kamppailevat sunnuntain puvun paikasta. Nanamissa tökkii tuo keltainen kangas ja Fujinilla saappaat. Ja se tosiseikka että tahtoisin takoa Fujin olkasuojan metallista, enkä oikein kuitenkaan jaksaisi paneutua asiaan kunnolla. Queen Mab on tekolistalla jo ennen Bakaa, että saisin nättejä lumikuvia, ja jos käypi niin, ettei Fujin tai Nanami valmistukaan niin pistän glitteriä naamaan kuin paraskin twilight-vampyyri ja lähden gootteilemaan Mabina. 

Desucon: 

Mikuru,

The Melancholy of Haruhi Suzumiya

(Se vähän vanhempi versio)

Lauantaille kunniavieraan kunniaksi ja rennohkoksi oleiluasuksi. Peruukit hankittu ja melkein sopiva rannekoru olemassa, muuten homma on vielä ihan levällään.

Olen jo pari kuukautta kärvistellyt tuon Eurocosplayn kanssa. Kisaan osallistuminen hotsittaa ihan kympillä, mutta Sitä Oikeaa asua ei vaan tuntunut tulevan vastaan. Tällä kertaa kun tahdoin oikeasti puvun, jonka ympärille on mahdollista rakentaa kunnon esitystäkin. Ja jossa olisi sopivasti haastetta ja joka innostaisi kunnolla. Ja jossa olisi sitä jotain Eeppisyyttä, mitä aina kaipaan niihin kisapukuihin. Ja näperrettävää, kun en ole kuitenkaan saanut itseäni aivopestyksi, että yksinkertaisuus on oikeasti välillä kauniimpaa kuin röhelökaaos. Parhaat ideat tulee aina silloin, kun juuri menossa nukkumaan, niinpä pari, kolme viikkoa sitten tuli älynväläys. FFXII on vienyt taas sydämeni, ja Ashen morsiusasu on niin kaunis, että tahdon päästä sen toteuttamaan. Puku on upea ja taas aivan erilainen kuin mikään, mitä olen tähän mennessä tehnyt. Ashen hahmon ympärille saa kyhättyä vaikka minkälaista esitystä, muutamankin esityksen runko on jo mietittynä. Ja tämä asu ei vaadi tuntikausien ihomaalauksia ja ainakin teoriassa tämän kanssa pääsee jopa liikkumaan ympäriinsä. Jei. Eli lauantain kisa-asuna:

Ashe, Final Fantasy XII (wedding dress)

Tästä sunnuntain asusta ette varmaan olleetkaan kuulleet kertaakaan? Tai siitä, että Vorona on Shiorina samaan aikaan? Ihan uutta tietoa kaikille:

Juri, Revolutionary Girl Utena

 Jurin housujen kangas saattaa olla valmiina, osittain ommeltunakin. Pitäisi vaan tarkistaa olenko vielä siihen tyytyväinen. Peruukki on valmiina, mutta pahasti pelkään, että siihen on hankittava vähän lisäkuituja, että nuo korkkiruuvit saa sopiviksi.

Nekocon:

Fran, Final Fantasy XII

Olen niin herkästi houkuteltavissa, että jos minua pyydetään mukaan ryhmään hahmona, joka jo muutenkin kutkutti mieltä, en voi kieltäytyä. Franin seurassa nähdään Nekoconissa näillä näkymin ainakin Larsa ja Penelo. Fran tulee olemaan haaste, nuo panssarit ei ole mitkään maailman helpoimmat, mutta toisaalta maltan tuskin odottaa että pääsen niiden kimppuun. Franilla olisi tarkoitus lähteä sinne yksilökisalavalle asti.

???? Nekoconin toinen puku on vielä mysteeri. Ehkä luvassa on Mizuho Onegai Senseistä, tai Bakasta käyttämättä jäänyt Nanami tai Fujin. Tai jotain ihan muuta. 

Mizuho ehkä Nekoilemaan.

Finncon-Animecon:

Onashia, Simoun

Hehkutusta oli jo täällä, nytpä päästään jo toteuttamisasteelle. Matkassa mukana nähtävästi muutama muukin sarjan neideistä.  

Padmé Amidala, Star Wars Episode II

 Voisin pyhittää koko cosplayvuoden vaan Star Wars asuille, mutta ainakin yksi on luvassa ensi kesänä. Jos jotain ihmeempiä ei tapahdu, niin tällä vaaleansinisellä Amidalan asulla Episodi kakkosesta mennään. Se Leian orjatarpuku jää vielä jonnekin tulevalle vuodelle :D

Tracon VI 

??? Suuri mysteeri. Ei siis mitään suunnitelmia vielä.

CosplayGaala: 

Mrs Lovett, Sweeney Todd. By the Sea -mekko

Näiden lisäksi SW rintamalla muitakin kuin Star Wars asuja, Mio lähtee tapaamaan tovereita, jos Strike Witches ryhmis vaan osuu sopivalle kohdalle. Ja muutama bonusasu on myös hihassa siltä varalta, että joku tämän listan puvuista ei nappaakaan. Mutta niistä lisäjuttua vähän myöhemmin. 

Huh huh. Näin listattuna tämä oikeasti näyttää aika pahalta. Ehkä teen jotain tervettä karsimista vielä. Toivottavasti. Reippaalla kädellä. 

Ilona

Stressitöntä edistymistä

Ihanaa elää hetki ilman cosplayn aiheuttamia deadlineja! Beatrix meni lepäilemään laatikkoon, keräilen jonkin aikaa uutta innostusta Bean pukua kohtaan ja keskityn sillä aikaa kaikkeen ihanaan pieneen puuhailtavaan, mitä muut puvut tarjoaa. Kuvaspämmäystä! Tätä luvassa varmasti paljon lisää, näperrysvimma on nimittäin iskenyt.

Olen taas ihan koukussa. Pitkästä aikaa rupesin pelaamaan jalkaa parannellessa ja tämäkinhän on siis vaan taustatutkimusta pukua varten. Miksi sillä Franilla pitää olla niin pienet pöksyt jalassa...

Ei voi olla näin vaikeeta saada peruukin oikeaa sävyä tallentumaan kuviin! Oikeasti tämä ei siis ole joulunpunainen, vaan taittuu reippaasti violettiin suuntaan. Mizuho on siis edistynyt jo peruukin hankinnan verran :)

Kerrankin isommassa ruokakaupassa käydessä pitää sivistää itseään. Oikeasti piti ostaa vain Anime, mutta perhana JapanPop selvästi tietää minkä FF osan mainitseminen kannessa pakottaa miut ostamaan lehden, jossa ei ollut juuri mitään muuta kiinnostavaa lukemista (ja kuollut Squallkin on jo melko vanha juttu)

 

Queen Mab on edistynyt mukavaisesti, pienten näpertelyosien osalta ainakin. Nyt jos vielä saisi jotain isompaakin tehtyä...

Otsakorua (jonka kyllä purin ja tein uudestaan, kun en ollut tyytyväinen. Softiksesta tulee koristeet olkapäihin.

Lattiamaton uusi elämä, käsivarsisuojat valmistumassa.

Tukkakaaos. Kuituja löytyy kaikkialta.

Välivaihe. Kuulemma tuo mieleen Sofi Oksasen.

Rinoan tukka valmistumassa. Oudosti ommelluista kuitunauhoista kärsineestä ebaylöydöstä kuoriutui oikein hyvä tukka, kun sitä ohenteli rankalla kädellä ja lisäsi raitoja. Kummasti sitä kuvittelee, että ruskea raita näkyisi mustassa tukassa, mutta hunajan vaalealla lisällä nuo raidat vasta oikeasti pomppasivat näkyviksi.

Yksi ihastus saapui postin kautta vielä tällä viikolla. Ihan sentään täällä esiteltyyn ihanuuteen en sortunut, mutta "ihan vaan taustatutkimuksen takia" hyllyäni koristaa nyt tämän näköinen söpöläis-figma. 

Miksei kukaan kertonut, miten ihanaa muovilelujen kuvaaminen voi olla! Alan kohta vahingossa ymmärtämään nukkeharrastajia!

No ei tuota ilman mikroskooppia tähden muotoiseksi tunnistaisi.

En edes lupaa, että nämä olisi viimeiset kuvat tästä figmasta, tuohon kuvaamiseen jää ihan koukkuun! Mikurun peruukit tuli myös ja olen jopa melkoisen tyytyväinen niiden sävyyn, vaikka se ei ihan kuvaa vastannutkaan. Peruukkeja on muutenkin tippunut postilaatikosta sen verran ahkerasti viime kuukausina, että jonkinlaista peruukki-inventaariota on kohta pakko pitää. Ja keksiä jostain lisää säilytystilaa...

Harmi kun ompelukoneella ompelua ja pleikkarin pelaamista ei voi oikein turvallisesti yhdistää. Nyt pitää tehdä vaikeita valintoja ajankäytön jakamisesta.

Ilona

ps. Ei pitäisi tehdä helmitöitä läppärin lähellä, näppäinten alle menevät helmet hankaloittavat kirjoittamista melkoisesti.