Miksi keskittyä vain yhteen kun voi... olla keskittymättä!

Kuvatäytteinen sekametelisoppa -päivitys jälleen!

Kevät on hirmuisen hupsua aikaa, kun lisääntyvän auringonvalon pitäisi lisätä myös jaksamista ja innostusta, mutta ainakin minulla se ilmenee kummallisina innostuspiikkeinä, jotka iskevät yleensä silloin kun pitäisi tehdä jotain tärkeämpää kuin ommella ja sitten pari viikkoa vaan tuijottelen pukuja vailla mitään intoa jatkaa niitä. 

Mutta aloitetaan sillä osiolla, jonka oikeasti olen saanut kokonaan ja täysin valmiiksi! 

Alto vain odottelee kuvaussäitä! (ja varaa samalla mallinukkeani koko ajan...) Ja näyttää kovin miehiseltä mieheltä.

Tuntuipa harvinaisen ihanalta saada valmiiksi puku ilman mitään deadlineja ja tehdä se loppuun asti niin huolellisesti, että parin viikon jälkeenkin voin katsella noita saumoja ihan tyytyväisin mielin. Kengät ovat edelleen ainoa murheenaiheuttaja, kun ne ovat niin kauniit ja ihanat ja tappavat jalkani noin viiden askeleen jälkeen.

Ja sitten niihin vähän vähemmän valmiisiin tapauksiin! 

Masako Natsume, Mawaru Penguindrum

Masakolle on ollut kankaat valmiina syksystä asti, mutta intoa tekemiseen ei ole ollut. Kun sitten pähkäilen Mimiconiin menemistä perinteisellä "Mutta jos siellä ei ole ketään kavereita niin kannattaakohan sinne lähteä" -linjalla, keksin houkutella Ilsen myös paikalle ja Ilsen vaatekaapista löytyy yksi kappale tämmöisiä ihanuuksia, jota en ole vielä livenä nähnyt. Katsotaan josko saataisiin mukaan enemmänkin pingviinejä rummuttamaan ja kivoja yhteiskuvia aikaan.

On jotain tähänkin pukuun jo valmiina! Esmeraldan siipiä olen saanut korjailla nyt jo kolmesti, kun se on sen verran tehokkaassa koekäytössä ennen conia. Jos se kestää nelivuotiaan leikkimisen, eiköhän se yhden conireissunkin ajan selviä.

Ja hamekin Masakolle jo on!

Kivasti silittelin helmojen käännöksiä, mukavasti sain pikapaltetta silitysrautaani.

Masakon tukka alunperin. Vähän sydäntä särki leikata ,___,

le fuck

Muistin myös vihaavani peruukkien kihartamista, ainakin jos tarkoituksena on saada isoja, ilmavia kiharia. Ensimmäinen yritys meni metsään, onneksi ei tarvitse lähteä coniin heti huomenna ja kerkiän fiksailla tämän rauhassa.

Niin kenellekö tuo valkoinen vekkihame, joka näyttää suorastaan pitkältä Masakon hameen vieressä (vain koska tulee ylös vyötärölle, oikeasti se on _lyhyt_) kuuluu? Vividpyllyt jäivät kummittelemaan päähäni niin pahasti, että pakkohan tytöistä pisin eli Wakaba on tehdä! 

Älkää antako Akanen pyllyn yhtään häiritä. Wakaba Saegusa, Vividred Operation.

Kuten kuvasta voi päätellä, olen vielä kahden vaiheilla kumpiko puku houkuttaa enemmän. Teoriassa molemmat puvut ovat tietysti ihan sama, valkoisen asun päälle vain lisääntyy vihreitä härpäkkeitä, joten todennäköisesti teen ensin valkoisen asun rauhassa ja kun totean näyttäväni siinä tyhmältä, alan väkertelemään muita osasia. Koska onhan tuo vihreä asu ihana. Tässä kävi myös varmaan ensimmäistä kertaa cosplayhistoriassani niin, että aloitin asun ompelemisen ennen kuin peruukki on tullut kotiin asti. Toivottavasti ensi viikolla pääsen näkemään, miltä hämmentävän tumman vihreä kuontalo näyttääkään livenä. 

 Joitain lisäyksiä peruukkiperheeseen on viime aikoina kyllä tullut. 

Tätä voisin pitää ihan vaan normaalina tukkana, niin nätti tumma pinkki. Mutta kuten toiseen kuvaan tunkevista pikkukätösistä voitte päätellä, tämä peruukki ei ole oikeastaan edes minun, vaan kuuluu jollekin laineiden päällä kirmaavalle kultakalaselle, jonka mamma olisi kyllä tarkoitus tehdä toivottavasti kesälle.

Unohdin ottaa kulmienkurtistus-ilmeeni, joten en näytä tippaakaan Cerceiltä. Peruukki on sävyltään just eikä melkein ihana, mutta niin luru, että tilasin toisenkin. Nykyisillä tullirajoilla ei kauheasti kannata yhdistellä ostoksia, joten ihan yhtä kätevää oli ensin nähdä sävy livenä ja sitten tilata toinen paksuunnushommiin. 

Sitten pukupuolelta se yksi puku, jonka aivan satavarmasti olen päättänyt saada valmiiksi Desuun, eli Marushina.

Maailma näyttäisi keltaiselta, jos laseja ei koko ajan pitäisi vaan nenänpäässä. Uusista piilareista kertoilen, kunhan testailen loputkin paketista kuoriutuneet silmäkkeet.

Mukavasti hatuttaa.

Ja kenkiäkin olen oikeasti jo aloitellut.

Ja sit on jotain tämmöisiä juttuja, joissa en lopputulos ei toivottavasti ollenkaan muistuta näitä välivaiheita.

 On Marushinalle valmiina myös pöksyt. Mutta muuten homma on vielä aika levällään, tosin pienten juttujen tekeminen on niin mukavaista, että niitä tulee tehtyä hiljalleen koko ajan eteenpäin.

Arvaa puku pelkän reisikuvan perusteella! Eikun oikeasti piti näyttää että Ilse huijasi,  ihan selvästi on on Pirkan 40 den sukkahousuissa näkyvä raja reisien kohdalla :( 

:(

Tai siis eihän tuo ole juurikaan näkyvä, mutta kudos kuitenkin on erilainen ja omaan silmään tuo suorastaan huutaa että HEI TÄÄLLÄ ON SUKKAHOUSUT. Pitää siis edelleen pitää silmät auki milloin sopivia pöksyjä tulisi kaupassa vastaan ja hamstrata niitä about miljoona.

Desuconin ohjelmakarttaa selatessani en voinut vastustaa kiusausta miettiä, miten katsoisin sitä jos en olisi vastaavana. Jos siis lähtisin ihan vain kävijänä kohti Sibbeä, olisin oikeasti ihan pulassa: 

oi voi, onneksi oon töissä.

Ja tämä on ihan vaan kertalukemalla tehty listaus, voisi olla että kun lukisin ohjelmakuvaukset vielä kertaalleen läpi, ilmaantuisi lisääkin sydämiä. Osa ohjelmista on ihania koska aihe tai sarja on tuttu, osa koska pitäjä osaa puhua vaikka tulitikkujen pituuseroista mielenkiintoisesti, osa vakuutti ohjelmakuvauksellaan ja osasta oppisin varmasti uutta. Voisinpa kloonata itseni ja olla vähintään neljässä paikassa yhtäaikaa :D

Ainiin ja onhan miulla jokin Buffy-pukukin tuloillaan, kunhan vaan saisin inspiraation tehdä sen oikeasti valmiiksi, ja yksi pyllyviittatäti tahtoisi myös Desuun ja Seleneäkin on aloiteltu ja vessassa roikkui jotain ihmeellistä glitterikangasta kuivumassa värjäämisen jäljiltä ja voi että cosplay on ihanaa ja on ihana tehdä kivoja juttuja ja edes harmaista harmain päivä vesisateineen ei saa nyt lannistaa!

En ees tiiä.

Että semmoista! Koitan taas muistaa, että itse ainakin pidän lyhyidenkin wip-päivitysten lukemisesta ja raportoida editymisistä tätäkin tiiviimmin. En kyllä lupaa, että löisin oikeasti pukuja lukkoon ihan lähiaikoina, fiiliksen mukaan mennään eikä meinata!

kiitti iltapulu

Ilona

Translation: So many costumes that I'm working on right now! Alto is ready and just waiting to have his pictures taken. I'm trying to get Masako from Mawaru Penguindrum ready for Mimicon, other costumes I have still no idea when I'm going to wear them. But slowly working with all of them, so hopefully I'll have something ready soon. Or at some point.

Frosti 13: Vielä yksi seks--- cosplayasu

No niin, nyt saatte kuvamateriaalia tämän vuoden ensimmäisestä neiti Keinonahkapyllystä. Cowboy Bebopista olen kirjoitellut ylistystä aikaisemminkin ja vaikka Julia ei olekaan yhtä korkealla suosikkihahmolistallani kuin Faye, on hän kuitenkin kummitellut pukuilulistallani pitkään.

Ulkoilmaotokset kuvaili Iris

Tosi pitkään, lähinnä tämän asunsa takia. Jotenkin jännästi 99% cosplayaajista, jotka cossaavat Juliaa, valitsevat juuri tämän asun, vaikka tästä puvusta on olemassa kaksi kuvaa, eikä kukaan tunnista koko naikkosta, jos muita beboppilaisia ei ole conissa pyörimässä ympärillä. Mikä kumma tässä puvussa lienee niin puoleensavetävää cosplayaajien mielestä?! Huomaatteko miten olen liukumassa taas puhumaan cosplayaajien huomiohakuisuudesta? 

We took these pictures in about 15 minutes in a small and dark corner of Sibelius hall on Sunday evening in Frostbite (while others were carrying stuff to cars and cleaning the place..). I'm just amazed how great these pictures turned out to be, love love love! © Niew Photography

Itse nautin Juliasta ihan suunnattoman paljon. Puku oli päällä ihan tavattoman mukava, tuo once-in-a-life-time-löytö -kangas ei ollut lainkaan liian kuuma edes tungoksen keskellä, se ei kiristänyt, puristanut, hiertänyt tai tuntunut muutenkaan lainkaan ikävältä. Vanhojen talvikenkien kierrättäminen cosplaykengiksi toimi juuri kuten toivoinkin, eli kerrankin jalkojen väsymys ei johtunut huonoista kengistä. Kenkien ja lahkeiden yhtymäkohta sulautui myös tosi kivasti, niin ettei sitä oikeastaan erottanut.

Verrattuna edelliseen kokovartalokuoreen, eli Bayonettaan, Julia oli tietysti aivan tajuttoman helppo tehdä. Vatsan seudulla olevat koristesaumat olivat potentiaalisesti harmauttamassa hiuksia, mutta kun unelmakangas ei ollut moksiskaan siitä, että sitä leikkeli, venytteli ja ompelin ihan miten sattui, lutviutuivat nekin saumat kuin vettä vaan.

Ainoa osa puvusta, johon en ole tyytyväinen, oli kaulus ja vetoketjun yläosa, jota ommellessa en ajatellut yhtään miten se tulee asettumaan vaan surruuttelin vaan menemään. Joten tietysti se kääntyili ja vääntyili ihan miten tahtoi. Onneksi peruukki kääntyili oikein nätisti sen eteen ja lisäilin vähän teippiä vielä pitämään puvun ainakin teoriassa kiinni rintakehässäni.

Tuntui myös ihanalta pitää pukua, jossa tiesin jokaisen jenkkakahvasentin ja mahamakkaran näkyvän ja olla välittämättä siitä tippaakaan. MUTTA säästelen näitä fiiliksiä vielä siihen ulkonäköpäivitykseen, jonka punaviinipullo minä vielä tässä joku päivä kirjoitan loppuun.

"Ainiin meen muuten lavallekin tämä puku päällä! Nooh, menköön" Kuvasi Veera Kontioranta

Nyt kun sain näin onnistuneita otoksia puvustani, uskallan lähteä työstämään sitä eteenpäin. Selenen makkarankuori kun on hyvin samanlainen kuin Julialla ja yritän nyt päästä helpolla ja välttää kokonaan uuden kostyymin ompelemisen. Vetoketju menee vaihtoon jos sen irrottaminen vaan onnistuu nätisti. Toivotaan parasta, vaikka epäilenkin kyllä jossain vaiheessa leikkaavani pukuun reiän jonnekin keskelle.

jesmo kuvaili myös

Thomasz, Ilse and Mattias with cameras at the same time.

Hnngghh, ihan hirmuinen pukuinto iski kun sain näin kivoja kuvia!


Ilona

Translation: So here's the visual evidence of this years first but by no means last bodysuit cosplay. I love Cowboy Bebop and Julia is a great character, though I'm the first to admit that I did not choose this particular costume (that can only be seen in two pictures) only because of the character. :D It was amazingly comfortable and enjoyable to wear something so slinky. It wasn't too warm at all, and even though I did freeze my butt when we had those pics outside, it was such an nice cosplay to wear. I'll try to modify Julia's bodysuit to Selene's outfit, hopefully I'll not just destroy it during the process...

edit: Minua syytettiin kauheasta harhaanjohtamisesta, kun täällä ei ole yhtään pyllykuvaa! Ensi kerralla pitää muistaa kuvata myös selkäpuolta, tällä kertaa joudutte tyytymään tähän jo julkaistuun tuplapyllykuvaan.

Uusia tuulia kisailmoittautumisissa: tapaus Animecon

Viime päivityksessä pähkäilin hiukan kesän kisailuja ja fiilistäni lähteä ehkä Animeconiin kisailemaan. Eilen Acon päivitti cosplaytietojaan ja ilmoittautumispäivämäärän kertomisen lisäksi ilmoitettiin, että ilmoittautumisen aikaan olisi hyvä, jos puvusta ainakin puolet olisi valmiina.

ilmeeni

Tämähän ei ole mitenkään tavaton käytöntä, vastaavaa tehdään ulkomailla cosplaykisoissa varsin useinkin, eli vaaditaan esimerkiksi wip-kuvia puvusta ilmoittautumisen yhteydessä tai/ja ilmoittautumisen jälkeen kun coni lähestyy. Taustallahan tässä on tietysti halu huolehtia, että kisaajat ovat sitoutuneita kilpailuun ja että peruuntumisia kesken jääneiden pukujen takia tulisi mahdollisimman vähän. Tietääkseni Acon on ensimmäinen kisa Suomessa, jossa tämä otetaan käyttöön.

Itse olen ajatuksesta yhtä innoissani kuin talven pitkittymisestä ja välikatossa asuvista oravista, eli en yhtään. Näin puhtaasti omaa napaani tuijottaen tämä tarkoittaa heti sitä, että en ole Aconissa kisaamassa. Kun kisailmoittautuminen aukeaa kaksi kuukautta ennen tapahtumaa ja välissä on Mimicon, Desucon ja Kawacon (joista jälkimmäiseen en kyllä itse ihan varmasti ole suunnitellut meneväni mutta eipä sitä koskaan tiedä), olisin tuossa vaiheessa juuri ja juuri saanut päätettyä että mitä hahmoa alan tekemään, en taatusti ikikuunapäivänä olisi yli puolessa välissä puvun tekemistä.

Tai no ehkä ikikuunapäivänä on liioittelua, koko ajanhan minäkin pyrin tekemään pukujani reilusti ennen viimeisen kahden viikon kirousta, mutta itselleni se suhteellisen lähellä deadlinea eläminen ja viimeisen kuukauden ennen conia oikeasti ahkerasti työskentely, oivallukset ja tekemisen meininki on isoimpia syitä miksi kilpailen, niin ei kyllä tämä aikataulutus olisi minua varten.

Itselläni myös selkeästi kaivelee mielessä edelleen vuosi 2009 ja se kun silloin en ehtinut ilmoittautua Aconin cosplaykilpailuun ennen kuin se meni täyteen. En nykyäänkään tahdo tosissani aloittaa kisapukua, jonka olen miettinyt juuri johonkin tiettyyn kilpailuun, ennen kuin olen varma että olen siellä kisaamassa. Poikkeuksena tässä ehkä WCS, kun kisaajanpareja on niin vähän, että ei ole mitään syytä panikoida etteikö kisaan pääsisi mukaan (kyllä, tämä on haaste, ensi syksylle koko kisa täyteen!). Eli minun aivoissani kisapuvun tarvikkeita voi kyllä haalia ja pitääkin haalia, suunnitelmia tehdä ja hykerrellä innosta, mutta se varsinainen tosissaan tekeminen alkaa monesti vasta siitä, kun kisaan on ilmoittauduttu ja on tullut varmistus, että mahdunkin kisaan. No paitsi jos on ihan naurettavan lyhyet ilmoittautumisajat tietysti.

Eihän tämä ole kuin omissa aivoissani oleva nyrjähdys, olisihan se varmasti suotavampaa tehdä puku kaikessa rauhassa valmiiksi, pitää vaikka yhdessä conissa ja sitten vasta mennä kisaamaan. Tosin sitten menettää kaiken WAU-efektin, joka pukuun mahdollisesti liittyy ja ainakin omalla kohdallani aika harvat kisapuvut ovat sellaisia, että niitä riemukseni conissa pitäisin, jos en olisi kisaamassa.

Jäin miettimään (tosin hyvin lyhyesti, kerrankin suollan näitä ajatuksia ihan samantien nettiin asti enkä jätä luonnoksena pyörimään pöydälle) mitä tämmöinen aikarajoite tekee cosplaykisalle, toisaalta ilmoittautumisten määrässä ja toisaalta taas kisapukujen laadussa. Tahtoisin tehdä jonkin kyselyn siitä, miten paljon aikaisemmin kisapuvut yleensä valmistuvat, olenko aivan vastarannan särki kun toteutan omat pukuni edelleen siinä kuukautta ennen conia, vai harrastavatko muut ihan samaa? Jos suurin osa potentiaalisista kisaajista nimittäin on mattimyöhäsiä kuten minä ja jos heillä vielä on sama aivonyrjähdys siitä, että puvulle on pakko selkeästi nimetä se kisa mihin se on tulossa, ei voi vain tehdä pukua ja pitää sitä sitten joskus jossain kisassa, eivät he tietenkään tämmöiseen kisaan ilmoittaudu.

Acon ei ole nettisivuillaan maininnut, rajoitetaanko jo aikaisemmin pärjänneillä puvuilla kisaamista (sääntöpykälä, josta raivosin joskus menneinä vuosina ja jonka suuri osa kisoista nykyään unohtaa tai tarkoituksellä jättää kirjoittamatta sääntöihinsä), ja jos rajoitusta ei mainita niin sitä oletettavasti ei ole. Tässä voisi nähdä siis hyvän sauman lähteä kisaamaan uudestaan jollain vanhalla jo pärjänneellä puvulla, koska siitä toki voi toimittaa kuvat heti ilmoittautumisen yhteydessä.

Aconin cosplaykisalla on perinteisesti olla maine, että se on tasoltaan varsin alhainen ja erityisesti aloittelijasarja on hyvä porttihuum-- alkukisa, johon uskaltaa osallistua sillä vähän kämäiselläkin lakanakangasvirityksellä, erityisesti kun tänä vuonna taas palataan liukuhihnamalliin, jossa kisaajat vain kävelevät lavalle, posettavat ja pois. Miten tämä sitten suhteutuu siihen, että nyt aloittelijoiltakin toivotaan puvun olevan jo yli puolenvälin jo ilmoittautumisvaiheessa?

Ja auttaako tämä systeemi oikeastaan peruuntumisien kanssa? Jos nyt ei oleteta, että kaikkien kisaajien puvut ovat AIVAN VALMIITA jo ilmoittautumisvaiheessa, niin ainahan niitä peruuntumisia silti tulee. Väitän, että aika pieni osa nykyisistä kisaperuuntumisista on sellaisia, että puku on oikeasti aivan totaalisen palasina päivä ennen kisaa, vaan yleensä kyse on kisaajan omasta perfektionismistä ja epävarmuudesta juuri niiden viimeistelyjen kanssa. Ja aivan samalla tavalla ne saattavat jäädä tekemättä tässäkin mallissa vaikka kuinka toimittaisi kuvia matkan varrelta.

Yleensä Aconin kisat ovat täyttyneet nopeasti, joten odotan jännityksellä miten nyt käy. Toki nettisivuilta edistymislausekkeen voi tulkita vain toiveena, jonka voi myös jättää huomiotta jos siltä tuntuu. Tavallaan toki näytän peukkua sille, että pyritään sitouttamaan kisaajia enemmän juuri siihen tiettyyn kisaan, suunnittelemaan ja tekemään pukunsa huolellisesti ja ajoissa, mutta olen ehkä tässä kuitenkin hiukan muutosvastarintainen. Luultavasti ihan vaan koska oma napa on tärkein. 

Tai sitten sen takia, että haluaisin myös kannustaa siihen heittäytymiseen ja luovuuteen, joka saattaa tulla vaan nopealla aikataululla. Osa cosplayaajista vaan tekee pukunsa nopeammin kuin toiset, joku nimeltä mainitsematon Haltia-Hämminki saa käsittämättömän hyvää jälkeä ja valmiin puvun alusta loppuun asti jossain viikossa. Katoaako harrastuksesta osa hauskuudesta, jos pakotetaan näin pitkäaikiseen suunnitteluun? Toki tässä nyt puhutaan vain yhdestä cossikisasta eikä mistään suuremmasta trendistä, ainakaan vielä.

Eli taitaapi omalle kohdalle koittaa stressitön ja kisaton Acon, kun toukokuun puoleenväliin mennessä olisin juuri ja juuri saanut hahmon päätettyä mutta tuskin yhtään saumaa ommeltua. Mutta mielenkiinnolla tulen kisaa kyllä katsomaan ja havainnoimaan, näkyykö tämän uudistuksen vaikutukset kuinka selvästi siellä lavalla asti.

Millaisia ajatuksia Aconin malli teissä lukijoissa herättää?

Ilona,

 jolla on ollutkin ikävä tämmöistä spontaania kirjoittelua

//edit 4.4.2013 klo 15.05
Päivitettäköön nyt heti tähän, että Animecon muokkasi sääntöjään.

Itselleni ehkä tässä herää samoja kysymyksiä, mitä kommenteissa ja twitterissäkin on jo esitetty, eli sen määritteleminen mikä on riittävästi edistynyt tai puoliksi tehty minkäkin puvun kohdalla. Ja edelleen sanavalinta liian myöhään aloitetuista puvuista ei miusta sinällään ratkaise peruutusongelmaa, kun niitä peruutuksia kyllä tulee vaikka kuinka olisi _aloittanut_  puvun ajoissa. Itse ehkä lähtisin mieluummin (niiden muutamien ylimääräisten kisaajien ottamisen lisäksi) alentamaan vaan kisaajien kynnystä ilmoittaa siitä peruuntumisesta, eli riittävästi kommunikaatiota kisaajien suuntaan, ihan sähköpostillisesti. Nyt väkisinkin tulee se fiilis, että kisaajat ovat etukäteen tilivelvollisia cosplayvastaavalle, joka arvioi pukuja jo ennen kisaa. Mistä tässä ei tietenkään ole kyse, mutta sellainen fiilis tästä osittain jää. Tai sitten se olen taas vaan minä. 

Ja tosiaan, eipä se 2 viikkoa ennen conia toimitettu kuva kangaskasasta, jolle ei ole tehty mitään vaikuta juuri mihinkään muuhun, kuin että cosplayvastaava voi henkisesti valmistautua, että tämä kisaaja ei välttämättä ole kisaan tulossa. Tai sitten se tekee elffit ja menee vaikka voittamaan sillä nopeasti tehdyllä puvulla. Sinälläänhän tässä missään ei sanota, että kisaaja esimerkiksi hylättäisiin etukäteen puutteellisten kuvien takia, eli jos itse et kerro peruvasi kilpailua, olet edelleen kisassa vaikka kuinka aloittaisitkin puvun viime hetkellä. 

Räystäät tippuvat ja ompelukone sanoo sur sur sur!

Satunnaispäivitys on satunnainen, en ole pitkään aikaan kirjoitellut vain yleisiä kuulumisia ja edistymisiä, joten nyt saatte niitä!

Ensinnäkin edelliseen päivitykseen liittyen, en viitsinyt enää siihen liittää mietteitäni siitä, miten tarpeelliset piilolinssit edes cosplayaamisessa on. Vaikka itse olenkin noita tuommoisen arsenaalin kerännyt, en pidä niitä mitenkään välttämättömänä osana pukuilua; ne ovat kiva lisä, mutta sen vajaat parikymppiä, mikä piilareihin menee, voi ihan hyvin käyttää vaikka laadukkaampiin kangasvalintoihin. Ja kuten sanoin, kaikkien silmät eivät kestä piilareita, edes sitä conipäivää tai paria tuntia tai cosplaykisan vertaa, joten en itse esimerkiksi tuomarina vaatisi piilolinssien käyttöä kisaajilta.

Koska blogini ei täyttynyt apua-puku-kesken-ja-coni-ihan-just päivityksistä, voitte ihan oikein päätellä, että en kuplinut Tampereella toissa viikonloppuna. Ehkä ensi vuonna lopultakin kurkkaan millaisesta tapahtumasta on kyse! Cosplayinnostus kyllä iski juuri suunnilleen viikko ennen Kupliita, ihan selkeästi alitajuntani koetti aiheuttaa conia edeltävää paniikkia. Purin innostukseni aloittamalla tai jatkamalla yhteensä kolmea pukua (...neljää), jospa noista jokin vaikka oikeasti valmistuukin!

"Joo en enää maalaile keittiössä tässä uudessa kodissa... enpä"

Yksikään intoilemistani puvuista ei ollut whedonhaasteeni puku, joten maaliskuun puku jäi nyt huhtikuulle. Olen ehkä lopultakin alkanut noudattaa cosplayfilosofiaani, että teen juuri niitä pukuja mitä tekee mieli ja juuri silloin kun siltä tuntuu.

Tosin yhden muijan taistelin kyllä valmiiksi enemmän hampaat irvessä kuin suuren innostuksen kourissa. Väitin Facebookissa, että olisin tehnyt Merlin -elokuvan Queen Mabia kahden vuoden ajan, mutta oikeastaan kolme vuotta on varmaan lähempänä totuutta. Lupasin kuitenkin tehdä tämän puvun nyt oikeasti valmiiksi näille lumille (kyllä, koska puku näkyy parin sekunnin ajan lumisissa maisemissa, yhdistyy se mielessäni vain lumeen ja ilman lumen antamaan deadlinea ei olisi mitään mahdollisuuksia saada sitä valmiiksi) ja uskomatonta mutta totta sain sen oikeasti tehtyä! Tarvitsin keinotekoisen deadlinen lumien sulamisen lisäksi, eli paikkakunnalle pääsiäislomailun vuoksi tulleen kuvaajan. 

Panssareiden puunaamista.

Oli tosi jännää jatkaa puvun osien kanssa työskentelyä, kun osa oli tehty puolivalmiiksi jo pari vuotta sitten. Yritäppä siinä sitten muistaa, että mikähän hieno ajatus esim tiettyjen materiaalivalintojen taustalla mahtoikaan olla. Olen muutamaan juttuun vähemmän kuin täysin tyytyväinen ja jos kyseessä olisi esim kisapuku, palaisin pari askelta taaksepäin. Mutta koska tämä puku tuskin koskaan lähtee edes coniin mukaan, niin rykäisin sen vain lopultakin valmiiksi. Kuvia näette kunhan kuvaaja muokkaa muutaman niistä julkaisukelpoiseksi. 

Apua, se on mies! Apua!

Toinen puku, joka myös löytyy listaltani jo ainakin vuoden takaa, on ihka ensimmäinen crossplayni. Mieshahmot eivät yleensä ole minua mitenkään erityisesti houkutelleet eikä crossaaminen ole kiinnostanut oikein missään vaiheessa, paitsi ihan pikkaisen kokeilumielessä. Miun on jo pidemmän aikaa tehnyt mieli tehdä jokin meido/lolita -tyylinen puku, jossa olisi paljon röyhelöitä, mutta erityisesti pituuteeni liittyvän ”180 senttiset ei voi olla söpöjä” kompleksin takia pienet ja söpöt hahmot ovat jääneet välistä. Kuinka ovela olenkaan, kun nyt voin yhdistää nämä kaksi ja näyttää juuri niin pitkältä, naiselliselta tai miehiseltä kuin haluan ja olla ihan kermakakkuröyhelö. Ja kun puku vielä on taas taattua Macross animointilaatua, eli röyhelöiden koko, muoto, mekon pituus ja kaikki mahdollinen muuttuu jatkuvasti ja ainoa virallinen kuva on pikselimössöä, saa tämän kanssa käyttää oikein ihanasti myös omaa mielikuvitusta. Ihanin Alto ♥

En osaa käyttää kaavoja, joissa ohjeet lukee suomeksikaan. Mutta näitäpä osasin!

JA tein koekappaleenkin! Wut is this!

Vihhaan silittämistä, mutta ehkä tämä kasvattaa minua ihmisenä.

Tähän mennessä tämän puvun tekemisessä olen ollut varmaan huolellisempi kuin missään muussa ompeluhommassani. Luin Ilsen päivityksen monta kertaa ja sen innoittamana otin kammoamani silitysraudan esille, silitin saumoja auki ja tein koekappaleita, suurimman osan ompeleista kaksinkertaisena ja koetin muutenkin olla niin huolellinen kuin mahdollista. Nyt puku on kahden viikon verran vain hengannut keskellä huonetta odottamassa, että jatkan sitä ja toivottavasti jaksaisin loppuunkin asti olla oikomatta siisteydessä. Mitään varsinasta conia en ole Altolle ihan varmaksi päättänyt. 

Juuri lainkaan en sotkenut.

Lähinnä nuppineulattu versio, mutta suunnilleen tuolta se tulee näyttämään!

Peruukin leikkelin kuvauspäivästä päätellen päivä Frostista tulemisen jälkeen.

Yleisesti ottaenkin en ole lyönyt lukkoon juuri mitään tämän vuoden pukuja. Pyrin tekemään niitä mieluummin hiukan aikaisemmin ja pähkäilemään sitten conia ennen mikä todella miellyttää. Alto lähtee mukaan joko kesän Desuconiin tai mikäli tämän hetkinen fiilikseni Mikkelin valloituksesta toukokuussa jatkuu vielä silloinkin, röyhelöin ehkä jo Mimiconissa. Ainoastaan kengät arveluttavat minua, ostin Heidiltä aivan hirmisen kauniit kengät, joista tulee juuri sopivat Altolle ...paitsi että ne ovat aavistuksen verran liian pienet, joten niiden kanssa koko conipäivän kipittely ei kuulosta edes ajatuksen tasolla erityisen kivalta vaan enemmänkin kivuliaalta. Desuconissa voisin hipsutella Altona sukkasillani, kun luultavasti hölkkäilen pitkin Sibbeä kuitenkin aika tehokkaasti (! Askelmittari mukaan!), mutta Mikkelissä en ehkä viitsi hengata pitkään ilman kenkiä. 

Keeppi ja ryppyrusetti.

Toisena ehkä-mimiconiin-lähtijänä on Fujin, jonka pöksyjä aloittelin ompeluinnostuksessani. Jo tässä olikin aika tehdä jokin Final Fantasy -hahmo ikuisuuden tauon jälkeen! Toisaalta tälle vuodelle on piilopukusuunnitelmana tehdä jokaiseen tapahtumaan ainakin yksi bodysuit-puku, joten sellainenkin suattaapi olla vaihtoehtona ja pääsiäispyhien Underworld-maratoonin ja ylikasvaneen kampaukseni ansiosta Selene houkuttaa aika hurjasti. Tästä bodysuit-suunnitelmasta voitte kiittää ihan kokonaan tätä anonyymia. 

Datailu Selene tahtoisi vain ehkä Mimiconiin.

Mutta niin tahtoisi ehkä Fujinkin.

Kesän conien osalta puvut ovat vielä siis ihan auki. Kisakärpäseni tekee mieli päästä pörräämään jollekin lavalle ja olin jo päättänyt jatkaa Bakaconin kisaamisperinnettäni, mutta kun Bakaa ei tänä vuonna tulekaan, olen vähän kahden vaiheilla. Animecon julkaisi kisatietonsa viime viikolla. Jos olisin päässyt Musiikkikeskuksen lavalle testaamaan sen tekniikkaa esityksen verran, olisin ollut todella houkuteltu sille nousemaan, ja kun ilmeisesti länsimaisetkin puvut ovat sallittuja, olisi Bakan pukusuunnitelmat olleet ihan siirrettävissä Aconiin. Lavajuoksukisa ei houkuta yhtään niin paljoa ja toisaalta taas rento viikonloppu Villa Ilonassa ja ilman stressiä conissa oleminen olisi ihan varteenotettava vaihtoehto.

Just Nibutanin kanssa kirosin kun en omista tämmöisiä kenkiä, nytpä omistan kun kirpparilta nämä löysin. Vielä kun kävelen nämä kivoiksi niin unlimited koulutyttöpukuilua luvassa!

Olen myös katsellut animea! Ihanat Panssaritytöt, K, Speed Grapher ja Vividred Operation ovat muistuttaneet, miten kivoja piirretyt voivatkaan olla! Panssarityttöjä on ainakin luvassa myös pukuilupuolella, kun ihana Hana on noin kivasti noin mukavan pitkä. Ja niin noh, kaikissahan noissa olisi ihania pukuja...

Osa kuvakaappausvalinnoista voisivat liittyä animen seksistisyydestä käytyyn keskusteluun, jota nettivammaisena olen päässyt vähän heikosti seuraamaan.

Wip-päivityksiä luvassa toivottavasti siis lisääkin! Yritän muistaa räpsytellä edes noita kännykkäkamerakuvia mahdollisimman tasaiseen tahtiin ja päivitellä tännekin. Ja Facebookista niitä löytyy vielä nopeammin.

 Ilona

Translation: super-random update about 
* how I've done little things for many cosplays, especially Alto and Queen Mab
* how I haven't really even decided what to wear to each convention, Mimicon and Desucon will be the next  on the list.
* and how watching anime has been so nice lately :3